Pssst, keep scrolling for English translation.
Olimme viikonlopun Mikkelissä miehekkeen kaverin mökillä
pelailemassa lautapelejä.
Matka Mikkeliin kesti semmoiset nelisen tuntia. Loppupäässä matkaa käytiin myös hieman eksymässä pimeässä jäisillä metsäpoluilla, mutta päästiin lopulta kuitenkin perille.
Matka Mikkeliin kesti semmoiset nelisen tuntia. Loppupäässä matkaa käytiin myös hieman eksymässä pimeässä jäisillä metsäpoluilla, mutta päästiin lopulta kuitenkin perille.
Meitä oli sielä yhteensä 9. Porukka oli minulle ennestään
suht tuntematonta. Juoksevaa vettä ei ollut, mutta sähköt kylläkin. Reissusta
jäi ihan mukava fiilis. Ei tuntunut niin kauhean ulkopuoliselta, mitä saattaa
joskus käydä, kun änkeää itsensä outoon porukkaan. Ihan kokoaikaa ei tarvinnut pelata,
mikä on hyvä, koska en ole tottunut pelaamaan niin paljoa ja suurin osa
peleistä oli minulle uusia. Alkoholinkin käyttö pysyi kaikilla sopivasti nousuhumalan puolella koko viikonlopun. Enkä
edes saanut lisää painoa!
Mitä sitten pelasin? Avaan teille pikkaisen jokaista peliä,
mutta saatte googlata itse tarkempia tietoja.
No, perjantaina ihan ensimmäisenä pelattiin avon
suosikkipeliä eli Battlestar Galacticaa. Peli pohjautuu saman nimiseen skifi-sarjaan,
jossa ihmiset näin karkeasti tiivistettynä matkustavat avaruuden halki pakoon
Cyloneita, eli eräänlaisia tekoälyjä, jotka näyttävät roboteilta tai ihmisiltä.
Ihan hyvää skifiä - voin suositella.
Pelissä siis jokainen saa oman hahmon ja hahmoilla on erilaisia ominaisuuksia. Tämän lisäksi pelissä jaetaan lojaliteettikortteja, joita kukaan muu ei saa nähdä, kuin vain sinä itse. Voit siis olla joko ihminen tai Cylon. Ihmisten tehtävä on siis päästä etenemään tietty matka Cyloneita karkuun ja Cylonien tehtävänä on sabotoida matkaa ilman, että paljastuu.
Pelissä siis jokainen saa oman hahmon ja hahmoilla on erilaisia ominaisuuksia. Tämän lisäksi pelissä jaetaan lojaliteettikortteja, joita kukaan muu ei saa nähdä, kuin vain sinä itse. Voit siis olla joko ihminen tai Cylon. Ihmisten tehtävä on siis päästä etenemään tietty matka Cyloneita karkuun ja Cylonien tehtävänä on sabotoida matkaa ilman, että paljastuu.
Peli on ihan hyvä, varsinkin jos tykkää tällaisista
peleistä, joissa kanssapelaajia pitää alkaa epäilemään petturiksi. Peliä voi
pelata 3-6 pelaajaa. Meitä oli pelaamassa 6 ja peli kesti normaalia pidempään,
koska pelaamassa oli minun lisäkseni toinen, joka ei ennen ole pelannut peliä.
Lopetimme jossain 4-5 aikaan aamulla eli peli oli kestänyt sen viitisen tuntia vähintään.
Aavistelin aluksi avon olevan Cylon, koska käyttäytyi niin oudosti, mutta
unohdin sen sitten puolessavälin peliä. Cylonit voittivat viimemetreillä.
Lauantaina pelasimme Machi Koroa. Japanilainen peli, jossa
rakennetaan omaa kaupunkia ja pyritään avaamaan omat maamerkkikortit
vastustajia nopeammin. Tykkäsin kovasti tästä pelistä ja harkitsenkin sen
hankkimista. Pelaajamäärä normaalisti 2-4, mutta lisäosalla sitä voi pelata
jopa 5. Normaali lisäosaton peli kestää 30 minuuttia. Meillä oli viisi pelaaja
ja peli kesti n. 3 tuntia. :D Tämäkin osittain syystä, että peli oli monelle vieras.
Sitten pelasimme Pandemiaa. Yhteistyöpeli 2-4 pelaajalle,
jossa pelataan lautaa vastaan. Tämä on ihan yhtä hyvä niin kaksin kuin
nelisinkin. Pelin voittaminen riippuu ihan oikeasti vaan tuurista. Pelissä siis
sijoitellaan tautikuutioita laudalle. Näitä kuutioita pyritään poistamaan
laudalta ja estämään niiden leviämistä laudalla. Yksinkertainen peli pelata,
monimutkainen selittää. Pelin kesto on n.45 minuuttia, jos ei häviä jo
ensimmäisen viiden minuutin aikana.
Minulla alkoi olla pelikiintiö lauantailta täynnä, mutta
suostuin vielä pienen suostuttelun jälkeen erään Ave Caesaria. 80-luvun
loppupuolella julkaistu helppo ja nopea seurapeli, jossa jokaisella on pinkka
numerokortteja, joilla liikutaan numeron näyttämä määrä pelilaudalla eteenpäin.
Nopein maalissa voittaa. Olisin voittanut, jos en olisi pelannut väärää korttia
viimemetreillä.
Sunnuntaiaamuna pelasin vielä muutaman kierroksen Pandemiaa
ennen lähtöä.
Muuta mitä pelattiin, mutta en itse osallistunut: Citadels,
Gearworld, Avalon, Power Grid, Huhupuheita (tämänkin mä haluan)... Oli sielä
vielä muutama muukin varmaan, mutta ei kaikkea voi muistaa.
Viikonloppuun kuului pelien lisäksi saunomista, alkoholia,
itse tehtyä pitsaa, Voltti kolaa, jallun sekoittamista kaikkeen mahdolliseen
(ei ole kuulemma hyvää appelsiinimehussa), omena-kiivi-cremefresh-sipsi -pitsaa
ja frisbeekin taisi pihalla lentää pari kertaa.
Kotimatkaan meni muutama tunti, kun ei tarvinnut tehdä
välipysähdyksiä. Kotona odotti yksi oksennus, kakka ja äänekäs kissa. Oma sänky
tuntui pehmeämmältä kuin ennen ja juokseva vesi hetken taianomaiselta lämmönsäätöominaisuutensa
vuoksi.
Mikkeli on muuten nyt sitten Hämeenkyrön kanssa pohjoisin
paikka, jossa olen ollut. Maaginen raja, jonka pohjoispuolelle en vaan pääse.
:D
Translation:
We spent
last weekend by playing board games in Mikkeli at my boyfriend's friend's
cottage. The cottage had no running water, only a well. The drive there took
about four hours because of the stops we had to make and we also got a bit lost
on the trail through the countryside.
There were nine of us and I only knew couple of them before this trip. The trip overall was quite successful in my opinion. We played a lot of games, drank a bit of alcohol, had a sauna, ate a lot of home-made pizza, mixed cut brandy with everything, drank Volt cola and some of us tossed some frisbee too. They also got this weird idea to make kiwi-apple-creme fresh-potato chip -pizza, which was, surprisingly enough, eatable. I was glad that I didn't have to play all the time, as I'm not used to playing games this much.
There were nine of us and I only knew couple of them before this trip. The trip overall was quite successful in my opinion. We played a lot of games, drank a bit of alcohol, had a sauna, ate a lot of home-made pizza, mixed cut brandy with everything, drank Volt cola and some of us tossed some frisbee too. They also got this weird idea to make kiwi-apple-creme fresh-potato chip -pizza, which was, surprisingly enough, eatable. I was glad that I didn't have to play all the time, as I'm not used to playing games this much.
What games
did I play then? Because I don't have many registered foreigner readers and this post would become humongous, I'm
not going to spent time on explaining what these games are like. You'll just
have to google more about them yourself. You can always ask though.
Anyways, back to the point. At Friday night I played with 5 other players a round of Battlestar Galactica, which is my boyfriend's favorite game. At the beginning of the game I though there were something odd about my boyfriend's behavior and suspected him to be a Cylon, but forgot about it as the game went on. I was right, he was a Cylon and we humans lost the game. It was my and one other's first time playing that game and it took a little longer than it would normally take. We got into bed at somewhere around 5 a.m.
Anyways, back to the point. At Friday night I played with 5 other players a round of Battlestar Galactica, which is my boyfriend's favorite game. At the beginning of the game I though there were something odd about my boyfriend's behavior and suspected him to be a Cylon, but forgot about it as the game went on. I was right, he was a Cylon and we humans lost the game. It was my and one other's first time playing that game and it took a little longer than it would normally take. We got into bed at somewhere around 5 a.m.
At Saturday
morning we played Machi Koro and in the evening some Pandemic. I really liked
Machi Koro and might buy it in the future. My gaming quota was full for that
day but I was prevailed upon to play a round of Ave Caesar.
Before heading home on Sunday, we played couple of rounds of Pandemic again.
The journey home didn't take as much time because we didn't need to make stops and there wasn't as much traffic than Friday. And we didn't get lost this time. There was a poop, a puke and a noisy cat waiting for us at home. Running water felt magical because you could easily change its temperature, and our bed felt even softer than before.
Even though Finland is a pretty big county, Mikkeli is the northernmost place I've ever been to in my entire life.
Before heading home on Sunday, we played couple of rounds of Pandemic again.
The journey home didn't take as much time because we didn't need to make stops and there wasn't as much traffic than Friday. And we didn't get lost this time. There was a poop, a puke and a noisy cat waiting for us at home. Running water felt magical because you could easily change its temperature, and our bed felt even softer than before.
Even though Finland is a pretty big county, Mikkeli is the northernmost place I've ever been to in my entire life.
Comments
Post a Comment