Anomalous Christmas


Tänä vuonna joulu vietettiin Taan vanhemmilla Lohjalla ja käväistään sitten hakemassa omat ja viemässä muiden paketit omalle suvulleni joku päivä tällä viikolla. Tai siis näin oli suunnitelma. Suunnitelmat ovat siitä hassuja, että ne eivät aina toteudu, vaikka kuinka hyvin olisi suunniteltu etukäteen. Joitain asioita, kuten influenssaa, ei vaan osaa ottaa suunnitelmissaan huomioon. Tai ehkä se joku, joka älyää ottaa influenssarokotteen ja jaksaa aukoa minulle päätään siitä joka vuosi. No ei hätää, ensivuonna Taa pakottaa minut ottamaan sen, sillä hän saa pahoja sivuoireita Tamiflusta.


Tämä viheliäs tauti iski kuin tyhjästä viime maanantaina ja kaatoi heti sänkyyn. Tiistaina 40 asteen kuumeessa minut raahattiin lääkärille, jossa sormeeni tehtiin reikä ja molempiin sieraimiini tungettiin pitkä ohut keppi. Pahempaa kuin papa-koe, jos saan sanoa. Suoranainen nenäraiskaus. Keskiviikkona tauti oli kaatanut Taankin sänkyyn. Miksei kukaan kouluttanut kissaa käymään apteekissa?

Olimme toki pidempään jo heitelleet ajatusta joulusta, jonka viettäisimme kotona, koska matkustaminen edestakaisin busseilla molempien sukulaisille ei ole sellaista, mitä odotamme joululta. Valitan tästä joka vuosi. Oma auto toisi toki tähän helpotuksen, mutta pääkaupunkiseudulla sen pitäminen tulee järjettömän kalliiksi ja minä joutuisin olemaan kuskina, josta en ole yhtään innoissani. Taalla kun ei korttia ole. Ehkä ensivuonna. Ja ehkä vuokraamme auton. Tai sitten valitan tästä samasta aiheesta seuraavanakin vuonna vielä. Nyt en kuitenkaan jaksa vielä suunnitella niin pitkälle. Ties missä kunnossa olemme silloin. Ei tämä influenssakaan kuulunut niihin kotijouluhaaveisiin.


Kaiken viimetippaan jättäminen kostautui. Siivoaminen, koristelu ja jouluruoka jäi nyt hieman onnettomaksi. Kovassa kuumeessa ei kuitenkaan jaksa ajatella nurkkia koristavia pölypalleroita yhtään sen enempää kuin joulupallojakaan. Eipä notkuva pöytäkään hirveästi houkuta tässä olotilassa, joten einekset ajavat asiansa. 

Kaiken tämän keskellä suuri määrä joulumieltä tuli tarpeeseen sillä se piti minut järjissäni sairauden ja pettymystenkin yli. Meillä oli tavallaan ihan hauskaa. Tai niin hauskaa kun 40 asteen kuumeessa hikisenä 10 vuotta yhdessä olleella parilla nyt voikaan olla. "Haluatsä jotain keittiöstä?" olisi ollut hyvä toivotus pakettikorttiin.


Toivon todella koko sydämeni pohjasta että sielä ruudun toisella puolen joulun vietto ei ole ollut näin surkeaa! Piristäkää poloista ja kertokaa hirvein joulumuistonne. Tämä todellakin pääsee oman listani kärkeen.



English:

This year we spent the Christmas at Taa's parents' place. Or that was the plan. Plans have this funny side to them that they do not always go the way you want them to, no matter how well planned. Some things, such as the flu, aren't taken into account when making the plans. Or maybe someone is bright enough and takes the flu vaccine, but sadly, I'm not one of those bright people. 
This vile disease struck out of nowhere last Monday and immediately smote me into bed. On Tuesday, in 40-degree fever I was dragged to the doctor where they poked a hole on my finger and both of my nostrils were violated with long thin sticks. Worse than the Pap test, if I may say so, a nose rape. On Wednesday the flu had gotten Taa too. Why hadn't anyone trained the cat to visit the pharmacy? 
For a couple of years now we have been tossing around the idea of Christmas spent home, because traveling to our parents' by bus is not a thing either of us is looking forward to do in holiday season, but I hadn't planned on spending it like this either. Fever and coughing our lungs out wasn't what I had in mind. We didn't have enough strength to clean up, decorate or make Christmas foods. Luckily, in a high fever you are too tired to think about the dust, let alone Christmas decorations. So it wasn't all bad. The huge amount of Christmas spirit I had kept me somewhat sane over the sickness and I'm glad I didn't have to suffer it all alone. 
I really hope, from the bottom of my heart, that your Christmas hasn't been this miserable! Though, you could make my day and share your most horrendous Christmas memories! This indeed will get on the top of my list.

Yule giveaway winner


Perinteisellä onnettarellamme Roottorilla oli tärkeitä pussihommia kesken, joten minun piti suorittaa arvonta ihan itse tällä kertaa.

Our usual Lady Fortuna aka Predator was occupied with some bag related business so I had to do the honors this time.


Onnea Sarah! 
Ja kiitos kaikille muille osallistumisesta! Eniten kiinnostusta tuntui herättävän DIY-tyyliset jutut, joten pyrin muistamaan taltiomaan niitä sitä mukaa kun tulee. Muutaman uuden postausideankin sain vastauksista napattua. Niistä lisää sitten ensi vuoden puolella.
Ihanaa joulunaikaa kaikille!


Congrats Sarah! There's an e-mail waiting for you.
And thank you all for participating! DIY-related post seem to interest most of you so I'll try to remember to document my crafts as I make them. I also got couple of new ideas for posts but I'll get back to you on that next year.
Happy Holidays to you all!

Yule giveaway


Tänä vuonna minulla on niin paljon joulumieltä, että sitä on pakko jakaa jollain tavalla tai halkean. Joulukortit on jo lähetetty ja lahjatkin hankittu, joten siivoamisen, koristelun ja leipomisen ohelle kehittelin pienen arvonnan. Arvonnan voittaja saa itselleen joko gootahtavan sorkkaeläimen, jonka voi ripustaa joko joulukuuseen, kaulakoruksi tai avaimiin, tai vaihtoehtoisesti tuunatun simpukan. Aikaa osallistua on torstaihin 22.12 klo 19:00 asti.


Osallistuaksesi arvontaan:
1. Ole blogini julkinen lukija bloggerissa (tai bloglovinissa)
2. Kerro millaisia postauksia haluaisit jatkossa lukea
3. Mainitse kumman kahdesta seuraavasta haluat omaksesi: poron vai simpukan
4. Liitä vielä mukaan sähköpostiosoitteesi


Mikäli mainitset arvonnastani omassa blogissasi, niin lisään nimesi arvontalippaaseen kahteen otteeseen. Onnea arvontaan ja ihanaa joulunaikaa!


This year I have so much Christmas spirit that I'll burst if I can't share it with you somehow. I've already send Christmas cards and bought the presents. I still have to clean this place up, decorate and bake something but along with those things I decided to have a small giveaway. One of you will get either this gothic deer thingy, which you can use as a pendant, Christmas tree decoration or keychain, or you can have this silver painted seashell. The raffle ends on Thursday 22.12. at 19:00.

To participate you'll have to: 
1. Be a public reader of this blog (either at blogger or at bloglovin) 
2. Tell me, what kind of posts you would be interested in seeing here in the future
3. Which one of the two prices, the deer or the seashell, tickles your fancy more? 
4. Remember to add your e-mail address

If you mention about this giveaway in your blog, I'll add your name twice in the lucky draw box. Good luck with the raffle and have a lovely yuletide!

Pikkujoulu party with family

Viikonloppuna oli suvun perinteiset pikkujoulut, jossa on hyvä käydä näyttämässä naamaansa. Harvemmin enää tulee osallistuttua sukujuhliin, muutamia synttäreitä ja isompia juhlia lukuun ottamatta, mutta olen yrittänyt aina jaksaa poiketa pikkujouluissa.


Mistään formaalista juhlasta siis ei ole kyse vaan siitä, että saadaan kasaan äidin sisarukset ja mielellään seuraavat sukupolvetkin. Syödään, vaihdetaan kuulumiset ja juodaan alkoholia. Otettiin Taan kanssa pari peliä mukaan, että aika ei kävisi ihan kauhean tylsäksi. Huhupuheita, joka on aivan lyömätön partypeli ja IceCool ajatellen niitä, jotka eivät osaa vielä lukea. Sisko oli tuonut mukanaan Alias; Naiset vs. miehet, mikä oli itse asiassa aika hauska versio Aliaksesta. Oli huvittavaa huomata, miten vähän miehet tiesivät meikkeihin ja vaatteisiin liittyviä sanoja, kuten esimerkiksi balconette, ja miten paljon itselle on jäänyt päähän armeijasanastoa. Minulle aseisiin ja auton osiin liittyvät sanat tuottivat eniten päänvaivaa. Kuinka ihmeen monta erilaista akselia autossa pitää olla?


Niistä tyttömäisistä sanoista tulikin heti mieleeni muutama: Peter Pan-kaulus ja hiusvärit. Tällä hetkellä voisin lisätä nuo kaulukset jokaiseen omistamaani mekkoon. Tämä mekko on aivan ihana, ei pelkästään kaulusten vuoksi, vaan se on myös pehmeä, joustava, upea ja maailman ihanin päällä. Toteutin myös viimein uhkaukseni ja värjäsin hiukset mustaksi. Punainen väri oli jo niin kulahtanut ja viimeisetkin värin rippeet loppuivat kaapistani, joten ajattelin, että viimein on aika. En ole katunut vielä yhtään. Värjäsin myös kulmakarvani, jotta hiukseni näyttäisivät hieman luonnollisemmilta myös ilman meikkiä. Vielä en ollut niin uhkarohkea, että olisin yrittänyt värjätä ripseni.


Perjantaina ehtisin poiketa Kaapelin joulu -myyjäisissä, josta mukaan tarttui muutama hassu hely itselle (korvakorut yllä) ja miehekkeelle. Erilaisilla messuilla ja myyjäisissä yms. tapahtumissa paljon vierailleena voin todeta, että tämä oli virkistävää vaihtelua. Oli paljon pienempiä ja tuntemattomampia käsityöyrittäjiä ja paikanpäällä mahtui hyvin liikkumaan. Kiitosta myös rahannostomahdollisuudesta ja maksuttomasta narikasta. Jos missasit viime viikonlopun myyjäiset niin tänä viikonloppuna on vielä toiset. Kaikki myyjät eivät toki ole samoja. Paljon muitakin myyjäisiä järjestetään kokoajan ympäri Helsinkiä, joten kannattaa pitää korvat höröllä mieluisten varalta.



English:

Last weekend we had annual Pikkujoulu (Finnish for "little Christmas") party with my mom's side of the family. It's good to show ones face at least in one family occasion once a year. This is the one I try to attend to every year.
The party was casual. We ate, talked and drank alcohol. Taa and I also took couple of games with us so that the evening wouldn't be so dull: Telestrations, which is one of the best party games, and IceCool, for those who can't read yet. My sister had also brought Alias; Women vs. men, which turned out to be very fun version of Alias. It was delightful to see how little men new about makeup and clothing related words like balconette. It was also fun to find out how much army related vocabulary I still have stashed somewhere in the back of my head. Guns and car related words were the hardest. How freaking many different kinds of axles do cars need?
About girly words, Pan -collars and hair dye are the ones that come to mind at the moment. I love Pan -collars so much at the moment that I could add them on every dress I own. This dress is heaven, not just because of the collars but because it's comfy, looks amazing and is super soft. I also executed my threat and dyed my hair black. The red had started to fade and I didn't have any more dye so it seemed reasonable to do this now. I also dyed my eyebrows so that my hair wouldn't look so unnatural when I'm not wearing makeup.
On Friday I made it to this one Christmas fair at Kaapelitehdas. It was very different from the fairs that I have visited this year, which was more than refreshing. There were many non-familiar small artisan entrepreneurs, space to walk, free cloakroom and a cashpoint. I bought myself anatomical heart shaped earrings and I also found something nice for Taa too.

Dragon gets new scales

Olen keräillyt monia asioita elämäni aikana – tai ainakin yritys on ollut kova, mutta kokoelmat ovat aina jääneet syystä tai toisesta (äiti) vain muutamaan kappaleeseen. Johtuneeko siitä, etten ikinä vuotanut keräilyharrastuksiini sen suurempaa intohimoa, vaan annoin tavaran vaan löytää luokseni. Simpukoista kerroinkin jo, mutta mukaan on mahtunut myös kiviä, pehmonalleja, Pokémon tavaraa, TOPPS-leluja, tarroja, lohikäärmeitä ja vaikka mitä. Monista näistä keräilyharrastuksistani olen säästänyt edes jokusen kappaleen vielä tähän päivään.

Ehdottomasti nörtein keräilykohteeni olivat lohikäärmeet. Olin ihan hirveä fantasiahörhö ja haaveilin lohikäärmeteemaisen tavaran keräilystä jo pitkään ennen kuin sain ensimmäistäkään. Kokoelmissa oli maksimissaan neljä lohikäärmettä, joista kolme olen säilyttänyt tähän päivään. Yksi niistä on päässyt jopa olohuoneeseemme hyllylle, josta päästäänkiin sitten itse aiheeseen.


Tämän yksilön (Legends and Dreams. The Leonardo Collection: Olenna – Sorceress of right, 2003) sain siskoltani lahjaksi. 2000-luvulla sen väritys oli vielä ihan kiva – perus tuollainen fantasiavärimaailma. Figuuri koristi hyllyäni kotona asuessani, mutta joutui säilöön muuttaessani pois. Tänne muuttaessa se pääsi viimein pahvilaatikon suojista takaisin auringonvaloon, ja voi että millaisen päänsäryn värimaailma minulle aiheuttikaan. Ei ihme, että fantasiaa pidettiin kauheana nörttijuttuna tuolloin.


En uskonut että tästä mitään rahaa saa, ellen vahingossa osu johonkin oikeaan keräilijään, joten en jaksanut vaivautua myymään tätä. Mutta ei se tuollaisena voinut hyllyllänikään enää olla tai tulisin hulluksi. Ei siis jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin maalata se uudelleen. Mitä menetettävää tässä enää olisi?

Kaivoin esiin kuivahtamassa olevat Citadel maalini ja ryhdyin töihin. Kyllähän nyt sininen ja hopea sopivat paremmin jäiseen pohjaan kuin punainen ja... No... Sateenkaari... Olisin toki voinut säästää lohikäärmeen vartalon värin, mutta koin sen varomisen liian hankalaksi maalatessani muita osia. Lisäksi hiusten värissäkään ei ollut mitään sen suurempaa vikaa, mutta koen blondit paljon mielenkiintoisempina kuin brunetit. Sori ruskeaveriköt!


Tuskallisinta ison figurin uudelleenmaalaamisessa oli varoa osia, jotka jätin alkuperäisen väriseksi, kuten naisen iho ja jäinen pohja. Siveltimen ujuttaminen tytön ja lohikäärmeen väliin sai minut useampaan otteeseen pidättelemään henkeäni ja kiroamaan vapisevat käteni. Figurin olisi toki varmaan voinut ottaa osiin, jos olisi figuuriharrastaja ja tietäisi näistä jotain, mutta päätin maalata vain osat, joihin pääsin käsiksi ilman purkamista. Pohjasta katsottuna viitan punainen väri ei ole enää meidän välinen salaisuus, joten toivotaan, ettei kukaan tule nostamaan sitä paikaltaan tutkiakseen lähemmin.

Olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen. Lohikäärmenainen ei hypi enää silmille ja näin ollen se saa jäädä hyllylleni muistuttamaan menneistä, ellei siitä joku innostu jotain kunnollista tarjoamaan, mitä vähän epäilen nyt kun se ei enää ole alkuperäisissä maaleissaan. Ehkä voisin jopa lähteä mukaan Funko Pop innostukseen ja jatkaa lohikäärmekeräilyäni sitä kautta. Onhan sielä ainakin Drogon, Smaug ja Elliot!


Tällä hetkellä keräilen (tai yritän ainakin) kalloja, kalloreplikaatteja, Roottorin irronneita viiksikarvoja ja Taan mukaan myös kenkiä. Aika näyttää, käykö kalloharrastukselleni samalla tavalla kuin muillekin keräily-yrityksilleni.


Tuliko figuurista yhtään parempi vai oliko alkuperäinen enemmän mieleenne? Keräilettekö te jotain tai oletteko keräilleet?




English:

I've collected many things in my life – or at least tried to, but for some reason (I blame mom) I never managed to collect anything more than couple of items. Might have been because I never was too serious with my hobby and just let the items come to me.
I already told you about the seashells, but I've also collected stones, teddy bears, Pokémon stuff, TOPPS toys, stickers, dragons and many other things. I've saved some items from most of the collections to this day. Now I try to collect skulls, skull replicas, Predator's shed whiskers, and according to my boyfriend; shoes.
Of all the things I've collected, dragons were the most nerdiest subject. I was such a fantasy geek at one point and had long dreamed of collecting dragon themed items. In the end I had about 4 figures, of which 3 of them I still have, and one of them has found its spot at the shelf in our living room.
This dragon figure (Legends and Dreams. The Leonardo Collection: Olenna – Sorceress of right, 2003) was a gift from my sister in early 2000's. Back then it was cool and the colours were ok. When I moved out, the figure got stored with other unnecessary things and was released from the box not until we moved here. Oh, the headache the colours now gave me. No wonder dragons and fantasy were considered super nerdy back then.
I didn't think I could possibly get any money off of this unless I find a collector, and I couldn't stand the colours anymore. Alas, something had to be done. I had nothing to lose so I gave the damned thing some new colour and now it's ok. At least it doesn't give me headache anymore. It was a bit pain in the ass to paint because I had to watch out for the parts I didn't want to repaint, like the skin or the ice. You can still see the red of her cloak if you look at the bottom, because I didn't take the thing apart and only painted the parts that were visible and accessible.
I might even consider carrying on with my collection now that there are some dragon Funko Pops – Elliot, Drogon and Smaug. 
Do you collect anything or have you collected? Is the repaint any better or do you prefer the original figure?

Christmas wishlist 2016

Joulu lähestyy ja muutama lahja on vielä hankkimatta. Vielä ei kuitenkaan onneksi ole kiire. Ne tärkeimmät lahjat, eli pienimpien lasten paketit on jo hoidettu.

Vaikka normaalisti minuun iskee joulumieli vasta joulukuun puolivälin jälkeen tai vasta jouluna, mikäli silloinkaan, niin tänä vuonna olen joutunut sen pauloihin jo hyvissä ajoin marraskuuta. En ole kauhea jouluihminen, vaikka lahjojen antamisesta tykkäänkin. Vasta muutaman vuoden sisällä olen oppinut oikeasti pitämään jouluruoista, eikä puuro ja sekametelisoppa ole enää se päivän ainoa hyvä ruoka. En kuitenkaan vieläkään pidä pahemmin pipareista ja konvehtirasiat saavat minut nykyisin yökkimään. Mandariinit maistuvat paremmin kuin suklaa.

Näin joulukuun alkuun päätin taas tehdä joululahjatoivekollaasin.


♥ Tänä vuonna paketista voisi paljastua jotain hempeähkömpää, mutta kuitenkin edes hieman gootahtavaa, vaatetta tai korua. Vaaleat sävyt miellyttävät juuri nyt. 1, 2, 3, 4.
♥ Rikkoutuneen maljakkoni tilalle tarvitsisin uuden, joka mielellään soveltuu niin yhdelle kuin hieman useammallekin kukalle. Kukkia harvoin saan, mutta kun niitä saa, niin ne haluaa esille muualle kuin limupulloon. Rakastuin palavasti noihin Indiskan Steampunkkia huokuviin vaaseihin. 5, 6, 7.
♥ Haluaisin myös uusia lakanakaappimme sisältöä, mieluusti nätimpään suuntaan. Ei enää mitään Karvinen tai Paavo Pesusieni -lakanoita tai kaupanpäälliseksi tulleita hirvityksiä. 8, 9, 10.
♥ Kirjahyllyni toki notkuu lukemattomista kirjoista, mutta ketä ei kutkuttaisi oma pieni kirjasto? Ransom Riggsin Miss Peregrine's home for peculiar children olisi oiva lisä lukulistalleni. Scifiä, kauhua, tyttökirjoja tai fantasiaa.
♥ Roottori pitäisi käyttää lääkärintarkastuksessa ja helposti kuljetettava, mutta tukeva, kantolaukku helpottaisi matkaa suuresti.

Siinä siis muutama mieleen juolahtanut ajatus. En minä mitään oikeasti tarvitse, paitsi ehkä sen maljakon, mutta ei sitä ikinä tiedä, jos joulupukki vaikka haluaakin oikeasti jotain minulle tuoda. Synttäritoivepostauksen toiveetkin ovat edelleen voimassa. :) Toki kolme viimeistä vaatetta on jo hankittu ja laukkujakaan en enää niinkään tarvitse, vaikka en niistä kieltäydykään.


Millaisia joululahjatoiveita teillä on? Olisiko paha idea, jos järjestäisin pienen arvonnan joulun kunniaksi? Millaista arvottavaa toivoisitte?




English:

Christmas is coming and couple of presents still needs to be bought. The most important presents are already purchased, and by that I mean the ones that are for my nephews.
I'm not much of a Christmas person, even though I love giving presents, but this year I was filled with Christmas spirit as early as in November. Usually I get in the mood nearer Christmas, if ever. It took me long to learn to like traditional Christmas foods and now the rice pudding and plum soup aren't the only good things on the table. Still, I'd rather eat tangerines than chocolate or gingerbread.
Once again, I decided to make a collage of the things I'd like to get. I actually still don't need anything, except for a vase, because we broke my only vase at the Halloween party, but nonetheless it's fun to make these. Besides the vase, I'd love to get some sweet but still a bit gothic clothing. Lighter colours are now what I desire. I'd also love some new good looking sheets. Miss Pregrine's home for Peculiar Children would be nice addition to my reading list. Books for that matter are good gifts in winter. We're also in need of a new carrier bag for Predator. He needs to get checked and the better the carrier bag the easier the trip to vet would be.
That's about it.
What king of presents would you like to get this year? Would it be bad idea if I held a Christmas giveaway? What would be a good prize?

DIY: Silver seashell jewelry


Minulla on pari pientä purkkia simpukoita. Ne ovat nähneet päivänvaloa vain satunnaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja silloinkin vain muistellessani menneitä tai tehdessäni inventaariota. Esillä ne ovat olleet viimeksi joskus teininä.

Simpukoita oli joskus enemmänkin, sillä yritin keräillä niitä. Karsin kuitenkin kotoa pois muuttaessani osan pois. En ollut mikään kovan luokan keräilijä, joka jaottelee ja nimeää simpukoita sen mukaan, mille lajille ne kuuluvat, vaan enemmänkin semmoinen sunnuntaikeräilijä, joka hankkii vain kivannäköisiä. Simpukat ovat tulleet minulle joko sekatavarakauppojen simpukkalajitelmina tai tuliaisina mummuni etelänmatkoilta. Enää en pysty kertomaan kuin vain muutaman simpukan alkuperän. Simpukkaharrastukseni päättyi äitini todetessa aina kaupassa: "Sulla on niitä ihan tarpeeksi." Kaksi Fruit Drop purkillista ei ole keräilijäluonteelle tarpeeksi, mutta en jaksanut vängätä asiasta ikuisesti ja keräilyinto suuntautuikin lopulta muihin asioihin.

Tonkiessani kaappejani, törmäsin taas näihin unohdettuihin aarteisiin ja minun kävi niitä hieman sääliksi. Omaan sisussuunnitelmaani ne eivät istu, mutta halusin edes osan pääsevän useammin päivänvaloon, sillä niihin liittyy muistoja. Valitsin kaksi mahdollisimman muodokkainta simpukkaa ja lähdin muokkaamaan niistä koruja.


Kokeilin porata simpukoihin reiät ensin vanhalla porakoneella, mutta kiviporat eivät tuntuneet uppoavan kuoreen pienen yrityksen jälkeen, koska akku veteli viimeisiä virtojaan. Nappasinkin sitten vieressä olleen vanhan sähköisen kynsiviilasetin ja suristelin pallon muotoisella viilalla simpukoihin reiät. Aikaahan se hieman vei, porakone olisi varmaan hoitanut asian täydessä virrassa paremmin, mutta tämä työkalu oli hieman ergonomisempi kuin suuri pora.

Reikien jälkeen piti miettiä väriä, sillä omaan makuuni luonnollinen väri oli liian maanläheinen. Päädyin lopulta hopeaan, sillä hopeiset korut pääsevät eniten käyttöön. Tasaisimman pinnan saa tietenkin spray maalilla, joten tein hieman nettivertailua ja Mastonin COLORmix Chrome vaikutti lupaavalta ja kohtuuhintaiselta. Jätesäkki parvekkeen lattian suojaksi ja maalaamaan. Ensin pari kerrosta mustaa pohjamaalia ja sitten muutama kerros kromimaalia. Maalailuihini eksyi mukaan myös muutama muu asuste, kuten kirppikseltä eurolla löytynyt Titimadamin kultakala ja H&M:n luurankokäsi hiusnipsuttimet.


Helppoa ja suhteellisen nopeaa.


Nämä muistuttavat minua hieman 70-luvun suomalaisista hopeakoruista. Hopeaahan nämä eivät ole, vaikka kromimaali aika läheltä liippaakin, mutta sitäkin arvokkaampia, sillä näihin sisältyy tunnearvoa. Nyt toivottavasti on muutakin käyttöä kuin vain viedä tilaa kaapista.


Ajattelin karsia simpukoita hieman lisää; säätää muutaman, tuunata loput ja myydä ne eteenpäin, mitä en itse halua käyttää. Olen nyt aikuistuessani yrittänyt noudattaa ajatusta, että ihan kaikkea ei tarvitse säästää. Jos poisheittäminen arveluttaa, niin ainahan esineestä voi ottaa kuvan muistoksi.



English:

I've a couple of small jars of seashells. They haven't seen a lot of daylight in these past ten years. Only when I'm cleaning or if I'm reminiscing the good old days. The last time I had them on display I was a teenager.
Back when I was still in elementary school I used to collect seashells, but not very fanatically. I didn't name or categorize them or anything like that. I just collected the ones that looked pretty. I got them from a general stores and my granny brought them for me from her trips to Southern Europe. Now they just remind me of my granny and that's why they have sentimental value.
My collecting ended because of my mom. Every time I pleaded her to get me more she told me that I already had enough. I only had so much to fill two Fruit Drops jars and that ain't much. So, as I lost the fight I slowly forgot about my passion and started collecting other stuff. When I moved out, I only kept about half of the seashells and threw the rest of them out.
It's was pity to keep these pretty things stored up in some drawer for so many years. I had no idea what to do with them because they don't exactly fit in my decor plans and I just couldn't throw them away. Finally I had an idea. I chose two of them that had the most shape and turned them into jewelry.
I drilled a hole in them using an old electric nail file/driller. I tried using an power drill but it's battery was almost empty and it was way too gawky tool for small shells.
I spray painted a black base coat so that my Maston COLORmix Chrome spray paint would stick better. After a couple of layers it was done. I ended up painting some other accessories as well.
The seashells turned out very pretty. They remind me a bit of Finnish silver jewelry designs from the seventies. I hope these will have more use now. I've planned on saving only handful of the seashells as they are. The rest of them I'm going to turn into jewelry or something else and sell the ones I don't want to use myself. There's no point in storing all of them just for their sentimental value.

Shopaholic

Materiaa materiaa. Saatte siis mitä pyysitte.
Himoshoppaajan salaiset unelmat pyöriessä taustalla ajatukseni harhautuivat oman ei-niin-värikkään vaatekaappini sisältöön. Olen viimeaikoina vinguttanut visaa hieman turhankin ahkeraan. Kuka hölmö meni luovuttamaan minulle luottokortin? Onneksi oma kortinkuluttamiseni ei ole vielä ajanut minua vararikkoon ja shoppailen suurimmaksi osaksi vain aleissa sekä kirpputoreilla. Se ei kylläkään tarkemmin ajateltuna tarkoita sitä, että rahaa kuluisi vähemmän kuin niillä, jotka ostavat kaiken uutena ja täysihintaisena.


Black Fridayn kunniaksi on hyvä muistella, mitä kaikkea sitä onkaan tullut ostettua, että ei hairahda taas kaikenlaisiin alennuksiin. Pysyn siis kotona ja höpötän teille. Olisihan tämä oiva aika ostaa ne puuttuvat joululahjat, mutta siinä kävisi kuitenkin niin, että löytäisin itselleni jotain, joka "on pakko saada, koska se on nyt alennuksessa".

Noin kuukausi takaperin tilasin Killstarilta pienen kasan tavaraa (mekon, laukun, pipon ja kangasmerkkejä) ja olen ihan rakastunut jok'ikiseen asiaan, joka lähetyksen mukana tuli. Suosittelen todellakin tilaamaan suoraan heiltä, eikä jälleenmyyjiltä, sillä toimitus oli nopeampi kuin millään suomalaisella firmalla ja hinnat ovat paljon alhaisemmat – varsinkin tänään. Postikulut ovat toki sitä kympin luokkaa, mutta sisältävät kotiinkuljetuksen, ja niinhän on esim. EMPilläkin, josta myös onnistuin tilaamaan hieman aiemmin pari paitaa, mutta ne ovat nyt pesussa. Edellisestä postauksesta voi käydä kurkkimassa toisen EMPiltä tilaamani paidan ja instassa taitaa olla siitä toisesta paidasta kuva (se on se illuminati-toppi).


Maanantaista perjantaihin, joka päivä viime viikolla, yritin päästä Uffin euron päiville, mutta aina tuli jokin este. Lauantaina kun kaikki maksoi enää euron, pääsin viimein katsastamaan kaksi Uffia. En oikein uskonut löytäväni enää mitään, mutta palasin kotiin kuitenkin täyden kassillisen kanssa. Mitään ihmeellistähän mukaan ei siis tarttunut ja niitä perusvaatteita on aika turha teille kuvata, mutta edellisellä uffikerralla tein löydön. Oletteko huomanneet, että Uffilla on Happy Hour? Eli aina satunnaisesti tunnin ajan tuotteesta saa -20%. 9€ jäi siis tälle ihanalle Ivana Helsingin käyttämättömälle laukulle hintaa ja mukaanhan se oli siis pakko ottaa. Kuka heittää tämmöisiä Uffin laatikkoon?!


Sunnuntaina oli sitten taas Kaivarin kirppis, josta löytyi Viidakkokirja ja Packman-laukku, joka kyllä taitaa tarvita suutaria tms, koska vetoketju kenkkuilee. Ostin myös äidille mökille vietäväksi lyhdyn, koska mökillä ei ole sähköjä. Joku lyhty kelpaisi kyllä tännekin, että voisi polttaa kynttilöitä pelkäämättä kissan kaatavan niitä. En kyllä ole yhtään kynttiläihminen, mutta tuo avopuoliso ehkä salaa vähän on. ♥


Sunnuntaimatkani teki pienen mutkan Vanhalle Ylioppilastalolle, jossa pidettiin Design District Market. Kaiken mielikuvituksettoman ja tylsäksi käyneen designplörinän keskellä – kyllä, olen kyllästynyt – löysin itseni taas kerran Palonin pöydän ääreltä, josta mukaan tarttui Mari & Arrown linnunkallo-korvakorut. Olin vähän kahden vaiheilla ostaako nämä vai kuu-korviksiini sopiva kaulakoru, joten kysyin Taalta apua. Kaulakoruja on aina helpompi löytää ja Taa piti korviksista enemmän, niinpä ne lähtivät mukaani. 25 euron kappalehinta piti huolen, etten voinut kotiuttaa molempia.


Tässä ei varmaankaan ollut kaikki, mutta unohtuneista sitten joskus lisää, kun ne joskus kaapista tulevat käyttöön. Materiaalihamsteri siis täällä taas ilmoittautuu. Tarvitsen kerhon Anonyymit Materiahamstraajat eli AMh. Onneksi enää ei ole rahaa niin ei tarvitse edes avata verkkokauppojen sivuja tänään. :D Teille kaikille muille kuitenkin toivotan hyviä Black Friday löytöjä!

Ps. Googlasin. AMH on suomalainen firma, joka suunnittelee ja toteuttaa materiaalien tehokkaaseen käsittelyyn ja kuljettamiseen ratkaisuja. :D Kuinka ollakaan. Heiltä ei varmaan tipu neuvoja, miten jättää se materia kuljettamatta kaupasta kotiin.



English:

Oh, the lust for material things! As the movie Confessions of a Shopaholic plays on the background I can't but to think of my own shopping habits and the inside of my wardrobe. I've been flexing my credit card a lot lately. Luckily my lust for shopping is somewhat under control so it hasn't driven me bankrupt. At least not yet. I usually shop at sales and flea markets, which of course doesn't really mean that I spend less money than someone who buys full priced new stuff. 
Black Friday is a good day to think of these things, stay inside and write you guys. Otherwise I probably would have ended up shopping for more stuff which I really don't need but would have bought anyways because it's on sale.
My dear readers seemed interested in hearing what I've been buying lately so how could I not tell. Last month I ordered a lot of stuff from Killstar: a dress, a beanie, patches and a bag. I was more than pleased with the experience of buying directly from them. The shipping was fast, prices were way better than if I had ordered from Finnish retailers and the shipping costs were rather reasonable. I fell in love with every piece that I'd ordered.
Before my Killstar order I had bought two shirts from EMP, but both of them are somewhere in the laundry basket so I couldn't take pictures. If you're interested, the other shirt can be seen in the previous post and the other at my Instagram (it's the tank top with illuminati mark).
From last Monday to Friday, every day, I tried to get to Uff (flea market) because they had this sale where each day everything costs the same amount of money no matter what it is and the prices drop by 1€ every 2-1 days. I finally managed to get there on Saturday and thought that it would be impossible to find anything good anymore but in the end I exited the store with a bag full of clothes. They were just some regular everyday clothes, so there's no point in taking pictures. :) I don't know how well you know Uff, so let me say that it's not regularly a cheap place and you rarely ever find anything there. So I've been lucky lately. I found that Ivana Helsinki bag (the one with the chain print) from Uff couple of weeks before the sales started. It had its original price tags still on and I got it for 9€. Ivana Helsinki is a Finnish based design brand and those bags usually cost over 30€. Like I said: lucky.
On Sunday I visited another flea market and got Rudyard Kipling's The Jungle Book and this adorable Packman bag. It's zipper is a bit irritating and broken, but no biggie, I'll just take it to a cobbler or something and get it fixed. I also found my mom a lantern for their cabin. There's no electricity there so the lighting comes from candles and such. 
The same day, as I was already on the move, I also visited Design District Market where I found these bird skull earrings by Mari & Arrow. They also had these huge moon necklaces (which I already have as earrings) but my boyfriend liked these better and pretty earrings are hard to find when you're super allergic to nickel. I could have taken them both but 25€ price tag on both the lunar necklace and skull earrings was way too much for me.
I doubt that's all but it's enough for now. Yes, I admit, I'm a shopaholic. :D I'm glad I spent my day writing this and photographing my things instead of buying new stuff from Black Friday sales. 
I wish you good bargains!

A night out with total strangers


Hiljainen maanantaipäivä muuttui nopeasti puhelimen jatkuvaksi piipitykseksi ja alkoholin tuoksuiseksi baari illaksi. Olen jo pitkään ollut hiljaisena stalkkerijäsenenä Facebookin Uusia Ystäviä -ryhmässä, kunnes eilen päätin viimein avata sanaisen arkkuni ja kirjoittaa kaverinhakuilmoituksen. Takaraivossani jyskytti pelko, ettei kukaan kiinnostu tämmöisen tytön seurasta, mutta ilmeisesti saman henkisiä ihmisiä on enemmänkin. Eli meitä, jotka eivät hae lenkkiseuraa vaan ehkä ennemminkin peli- ja leffailtoja tai istuskelua teekupin ääressä ja kirppistelyä.

Keskustelusta poikinut ehdotus extempore peli-illasta baarissa tempaisi minut mukaansa. Olin suunnitellut meneväni Uffille, mutta seuran kaipuu löi omien suunnitelmieni yli. Eipä sieltä Uffilta mitään tarpeellista olisi varmaan löytynytkään. Poikakaverikin kannusti minua poistumaan ihmisten ilmoille. Loppuilta ja yö menikin sitten Avistan ja alkoholin parissa täysin tuntemattomassa seurassa. Juttu kuitenkin luisti ja alkoholia kului.


Ehdin yön viimeiseen bussiin, joka suuntasi kotiin päin, mutta harmikseni bussilla ei päässyt ihan perille asti. Jouduin kävelemään puolitoista kilometriä, mikä ei sinällään ole yhtään paha, mutta hieman kuumottavaa Helsingin yössä tällaiselle kiltille kotiintuloaikoja noudattaneelle palelevalle hämäläiselle. Tässä vaiheessa kiitin itseäni siitä, että olin pukenut takin alle villapaidan, vaikka olin juuri baarin kuumuudessa siitä kerennyt valittamaan. En törmännyt yhteenkään elolliseen olioon kävelymatkallani (autoilijoita lukuun ottamatta) ja olin hieman pettynyt. Olin kovasti mielessäni pyöritellyt kaikenlaisia kauhuskenaarioita eikä edes yksikään citykani hyökännyt kimppuun! Superkuukin jäi näkemättä paksun pilvivaipan vuoksi.

Hiippailin sitten lopulta suihkun kautta poikakaverin viereen sänkyyn, vaikka minua ei enää väsyttänytkään yhtään.


Oletteko te ikinä laittaneet nettiin mitään seuranhakuilmoituksia? Tai osallistuneet tapahtumiin/illanistujaisiin, josta ette tunne ketään?


English:

Quiet Monday afternoon suddenly turned into an evening with never ending phone peeping and drinking with total strangers. For long now I've been part of a Finnish Facebook group where people seek friends. Finally I decided to make use of that group and introduce myself there. I was a little afraid that no-one would be interested in company of someone like me, but I guess I was wrong. Seems like there are people like me who would rather spend their evenings playing games, drinking tea and watching movies rather than go jogging. 
Someone proposed an extempore game night at a bar. I had planned on going to a flea market but company, games and alcohol sounded better so I agreed to go. Couldn't have decided better. We had fun and evening turned into night.
I managed to get on the last bus headed homeward, but unfortunately it didn't go as near the place I live in as I would have hoped. I had to walk one and a half kilometers which wouldn't have been any problem if it hadn't been cold and dark. Grateful of the sweater underneath my coat I walked home without seeing a soul except for couple of drivers. Not even one city bunny.
I took a quick shower and crawled into bed next to my boyfriend who was already asleep.

The winter of despair


As autumn turned into a winter and the ground got covered with white snow blanket I sought the darkest and comfiest blankets this apartment holds to cover myself with. Snow paralyzes me. Like it covers the ground, it covers my mind. Dark thoughts and despair is what it whispers in my ear. 

I've never been a fan of the snow, icy roads and freezing cold, and I'm afraid I never will be. Only comforting thing about winter is the darkness that devours the sun for months which means less headaches and better screen time. 

You know that feeling when you have the urge to do something but you get absolutely nothing done? Everything I write feels so meaningless and unpublishable, or gets left unfinished because of the lack of interest. I've been meaning to write to you but no words come out. Time goes by and the longer I wait, the harder it gets. Alas, something had to be done to break the ice. The fact that I have nothing interesting to tell you, because nothing interesting has happened after the Halloween party, makes it even harder to try and break the ice. 

I have spend my days browsing through online stores, shopping for clothes and accessories, watching series and just sitting in front of my computer. My thoughts have mostly revolved around clothing , mainly because of the cold but also because of just pure superficiality. I find myself longing for dark aesthetics now more than ever. This summer almost turned me into someone who likes joyful floral prints, turquoise and sparkly things. Even though I felt like turning into someone I'm not, it was kinda fun while it lasted. I'm a little afraid to see what kind of a dark thing the winter might turn me into. 

But who would be interested in reading post about my new clothes, at least without pictures of me wearing them? All that I've managed to put on lately is just some old faded sweaters. And this Purr Evil beanie.

InkTober 2016: 10-16


Lokakuu on aina niin täynnä erilaista tekemistä, että se tuntuu melkein vyöryvän päälle. Tällä kertaa se jyräsi InkToberin alleen. Synttäreideni lähellä alkoi jäädä niin monta päivää välistä, että en nähnyt enää mitään järkeä jatkaa haastetta. En edes muistanut laittaa kuvia tänne! En jaksa ottaa stressiä harrastuksistani, sillä muutakin stressattavaa on, mutta pakko kyllä myöntää, että olen hieman pettynyt itseeni. Joskus näin. Tässä siis viimeiset InkTober kuvat. Puoliväliin päästiin.


October is like an avalanche of different kinds of happenings. This time the amount was so overwhelming that I had to set aside my pen and give up on InkTober. I had missed out on so many days near my birthday and I didn't see any point in carrying on the challenge after that. I even forgot to upload my drawings here! There's no point stressing over your hobbies, because there are many other things to stress about, but I do have to admit that I'm a bit disappointed with myself. Alas, here are the last pictures for my InkTober challenge. I made it to the halfway.



10. Koiran kallo / Dog skull

11. Sleepy Hollow Lady Von Tassel

12. Awesome Possum (@Ugly.possum.puss) & Cat in Berlin

13. Mehiläinen / Bee

14. Gremlins Gizmo

15. Beetlejuice Sandworm

16. American Horror Story Twisty the Clown

Halloween Party

Viimeisetkin koristeet löysivät lauantaiaamuna paikkansa. Tavallisen tallaajan silmään meillä näyttää varmaan aina hieman siltä, kun viettäisimme halloweenia. Jokaisesta huoneesta löytyy jonkinlainen kallo ja mitä omituisempia esineitä. Olisin siis voinut periaatteessa jättää kodin koristelun kokonaan, mutta silloin oma halloweenkokemukseni olisi jäänyt vajavaiseksi. Mielestäni koristeita olisi voinut olla enemmänkin.


Halloweenkoristeita vaivaa aika paljon huono laatu ja kamala ulkonäkö. Joulukoristeita löydät niin laadukkaita kuin karmeita räpellyksiäkin, mutta varsinaiset halloweenkoristeet ovat melkein poikkeuksetta juurikin noita räpellyksiä. Tiedän, että halloweenin ei tulekaan olla mikään fiini juhla, vaan sen on tarkoituskin olla hieman kotitekoisen ja hauskannäköinen. Mutta kuka haluaa koristella kotiaan rumalla halvalla roinalla? Itse ainakin valitsen mieluummin sellaisia koristeita, joita voisi halutessaan pitää vaikka ympäri vuoden.


Soda Shopin lasiset kurpitsat ovat yksi esimerkki kauniista laadukkaasta halloweenkoristeesta. Ihastelin niitä kun kävin ensimmäistä kertaa liikkeessä, mutta jätin ne kuitenkin liikkeeseen. Kaduin päätöstäni ja laitoin äidilleni viestin ja käskin häntä ostamaan minulle joko oranssin tai valkoisen. Sain molemmat. Käsintehdyksi lasiksi 15€/kpl hinta ei mielestäni ole yhtään paha.


Vaikka sanoinkin, että haluan koristeideni olevan ns. astetta laadukkaampia, niin vähän voi myös pelleillä. Savesta tekemäni kaksi kalloa (jotka ovat itsessään ihan nätti koriste) saivat hieman lisäilmettä silmäpingispalloista. Voitte vaan kuvitella, miten paljon Roottori nyt pelkää tuota ihmisen kalloa, jos se kerta pelotti otusta ilman silmäkin. Rassu. Nämä pingispallot ovat kyllä olleet ehkä paras ostos – niin paljon ne ovat iloa tuoneet, että sanoin ei voi kuvailla. Kissa on niillä myös tykännyt leikkiä vaikka ei normaalisti innostu muista palloista kuin namipallostaan.


Kuten kaikki muukin elämässäni, halloweenin koristelu on sopiva sekoitus designia, itse tehtyä/tuunattua ja halppisromua.


Lauantain juhlat sujuivat hyvin. Vieraat, joita oli noin kymmenen, tuntuivat viihtyvän ja tulevan toimeen keskenään vaikka olimmekin kutsuneet paikalle sekalaisen sakin. Viimeisin vieras poistui kahden aikaan. Ehkä näistä halloweenbileistä tulee jokavuotinen juttu...

Tarjottavia oli juuri sopivasti – ne eivät loppuneet ennen aikojaan, mutta meille ei myöskään jäänyt juhlista yli kuin pari hassua karkkia ja pullollinen limua. Tarjolla oli siis kuvissa näkyvän pikkunaposteltavan lisäksi lämpimiä leipiä, viiniä, halpis jaffaa, Breezereitä ja muiden tuomia juttuja kuten juustoja, "luumujuomaa" sekä lisää karkkia ja viiniä. Vähän harmittaa, etten jaksanut hankkia halloween teemaista ruokaa (paitsi karkit), mutta ehkä ensivuonna.

Onnistuimme jotenkin rikkomaan ainoan vaasini, mutta onneksi minulla ei ollut mitään suurempaa tunnesidettä esineeseen. Mitkä ne sellaiset bileet on, missä ei jokin mene hajalle? Saampahan syyn shoppailla uuden ja vielä tämänkaltaisten tilanteiden varalle vaikka toisenkin. Vaasin rikkoutumisen suurin harmitus oli, että vähän sen jälkeen sain kukkia, jotka päädyin tunkemaan tyhjiin Breezer pulloihin. Tänään löysin niille hieman paremman purkin.


Pukeutuminen oli sekalaista. Joukosta löytyi ainakin kääpiö, piraatti, Wolverine ja kukkamekkoinen Batman. Taa oli Gomez Addams (sarja, ei leffaversio), koska viihtyy puvuissa melkein yhtä paljon kuin verkkareissa. Itse olin hieman vajavainen Monster High Operetta. En jaksanut mennä niin pitkälle, että olisin ostanut ihomaalia ja pukukin oli aika viimehetkenä kursittu kasaan. Tämäkin asu valikoitui ihan vaan siksi, että se oli ainoa puna-mustahiuksinen hahmo jonka keksin.


Miten teidän lukijoiden Halloween on sujunut tänä vuonna?

Ps. Tuota seittiä on sitten ihan joka paikassa, eli siivoan sitä varmaan vielä joulunakin.



English:

All the remaining Halloween decorations found their places on Saturday morning before our party. From a 'normal' person's view, our apartment must look like we're celebrating Halloween all the time even without the additional decoration. There are some kind of a skull in every room and weird gizmos and gadgets all over the place. It would have been hard for me to get into Halloween mood if I didn't cover the place with fake spider webs and cheesy decorations. There could have been even more decorations if you ask me but it was hard to find pretty looking things. 
Halloween decorations are usually very cheesy, poorly made and sometimes not even that great looking. Why aren't there more high class decorations? I mean something like those glass pumpkins for example. I know, I know, Halloween is suppose to be a bit corny and fun, not that polished and elegant, but wouldn't you rather buy something that was so pretty that you might even consider putting it on display for a year-round rather than something that ends up in garbage after Halloween? 
Even though I prefer pretty things, the eyeball ping pong balls were the greatest! They have been so much fun that you can't even begin to describe. Roottori likes to play with those eyes, not when they are on that skull though. He is scared of that clay human skull and even more with those eyes staring at him. Poor thing. He usually never gets excited over balls except for his treat balls. 
The party was great, even though we managed to break down my one and only vase. Lucky I wasn't that fond of that vase. There were about 10 guests and they all seemed to have fun. The last guest left around 2 a.m. Some of them wore costumes and some didn't. There was at least a dwarf, Batman in a floral dress, a pirate and Wolverine. Taa was dressed up as Gomez Addams (from the series) and I went as Operetta from Monster High, because she was the only character with red and black hair that I could think of. I'm not a cosplayer so my outfit is what it is. I could have painted myself purple but decided not to go that far. 
I hope you had a great Halloween! I'd very much like to hear how did it go.