Alice's Adventures in Wonderland


Jos joudun syömään yksin, syön yleensä koneen ääressä ja silloin kaipaan jotain videota katsottavakseni. Yleensä videoksi valikoituu jokin Buzzfeed video Youtubesta tai Yle Areenan dokumentti tai ajankohtaisohjelma. Valikoimaa selatessani hihkaisin onnesta. Vihdoin jotain oikeasti mielenkiintoista ja uutta katsottavaa!



Noin 150 vuotta sitten kerrottiin ensimmäisen kerran tarina pienestä tytöstä, Alicesta, joka putosi kaninkoloon ja sitä seurasi satumainen tarina. Liisan Seikkailut Ihmemaassa on yksi tunnetuimpia kirjoja maailmalla. Iästään huolimatta se jaksaa edelleen ihastuttaa. Toisin kuin useimmat vanhat sadut, Liisa Ihmemaassa ei sisällä mitään moraalista opetusta, vaan se on puhtaasti viihdyttävä tarina, jonka viehätys perustuu pitkälle vietyihin sanaleikkeihin ja epäloogisiin tapahtumiin, se myös kannustaa lukijaa käyttämään omaa mielikuvitustaan ilman rajoja. Liisan tarina on saavuttanut valtavan suosion varsinkin Suomen alternativepiireissä. Myös tämän synkiötyttösen sydän on menetetty tarinalle ja alkuperäiskuvitukselle täysin.

Yritin ensimmäisen kerran lukea kirjaa ala-asteen loppupuolella, mutta jostain syystä en päässyt kovinkaan pitkälle. Kyseisen kirjan oli suomentanut Tuomas Nevanlinna ja kuvittanut Helen Oxenbury. Kuvitukset eivät innostaneet minua yhtään ja kirja oli massiivisen kokoinen (pysty ja vaakasuunnassa), mikä teki vaikutuksesta lapsellisen. Kirjan nimisuomennoksetkin tuntuivat korvaani vieraalta ja aivan väärältä, olinhan tottunut Disneyn versioon. Esimerkiksi Hullu Hatuntekijä oli Nevanlinnan käsissä saanut muodon Hattu Hassinen. Tuohon aikaan koin myös Liisan hahmon ärsyttävänä.

Drawing from 2010

Jossain vaiheessa Helsinkiin muuttamiseni jälkeen löysin John Tennielin kuvittaman version kirjasta noin kymmenellä eurolla ja päätin antaa Liisalle uuden mahdollisuuden. Olin haltioitunut. Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennos oli loistava, vaikka sielläkin jotain omituisia nimikäännöksiä olikin, kuten Mörökölli, mutta ne eivät sentään särähtäneet korvaani.

Mörökölli, eli Irvikissa, on yksi lempparihahmojani, niin alkuperäisteoksessa kuin muissakin tulkinnoissa, olenhan parantumaton hullu kissanainen. Lempi kohtauksiani näin ulkomuistin perusteella kirjassa ovat teekutsut ja krokettipeli. Pitäisi ehkä lukea kirja uudelleen. Haluaisin lukea kirjan englanniksi, koska tarina aukeaa aina erilailla alkuperäiskielellään – riimittelyt ja sanaleikit, joiden kääntäminen toiselle kielelle ei onnistu. Silloin ei myöskään tule vastaan ärsyttäviä suomennoksia nimien kanssa. 


Mitkä ovat teidän suosikkikohtauksianne kirjasta? Entäpä lempihahmonne? Herättikö dokumentti jotain ajatuksia?


English:

When I eat alone, I usually do that in front of my computer watching documentaries on Yle Areena (Yle is Finland's national public-broadcasting company) or some Buzzfeed videos on Youtube. While browsing through the selection today I bumped into something interesting and new – a documentary about Lewis Carroll: The Secret World of Lewis Carroll. I'm sorry that it's only viewable in Finland, so you'll just have to look it up elsewhere.
About 150 years ago the story of a small girl, called Alice, that happened to fall down to a rabbit hole, was told the first time. And ever since that day the tale of Alice in Wonderland has fascinated and amused people all over the world. Unlike most of the old children's stories, Alice in Wonderland has no moral teaching, the story is purely there to entertain.
Alice in Wonderland is very popular amongst Finnish alternative culture. I too am very fond of it and the original illustrations made by John Tenniel. Cheshire cat is one of my favourite characters in the original story as well as in most of the adaptations, no wonder for I am an incurable crazy cat lady. My favorite parts of the book were the mad tea party and the croquet game. At least they are the ones that come in mind. I really should read the book again, this time in English, because no translation beats the original book. Some jokes, puns and wordplays just don't translate well.
What's your favorite scene in the book? And who is your favourite character?

Comments

  1. Liisa ihmemaassa on kyllä sellainen jonka voisi lukea uudestaankin, muistaakseni minulla taitaa olla siitä sellainen suht fiksusti käännetty versio! Olisi varmaan ihan hyvää vastapainoa koulukirjoille :) suosikkihahmoni taitaa olla rusakko. Voin ainakin samaistua siihen, kun kutsun kavereita teelle ja suurin osa ei tule paikalle silloin kun on sovittu :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aivan varmasti hyvä vastapaino kuivahkoille koulukirjoille! :D Jaksat niitäkin sitten kahlata läpi.

      Delete
  2. Katsoin dokumentin melkein kokonaan, alkupuolen missasin ja jos takerrun nyt enemmän kirjaan kuin dokumenttiin, niin kyllä se valokuva nyt ihan selkeästi oli Lewiksen ottama kuva Lorina Liddellistä. Jos se näyttää kissalta ja käyttäytyy kuin kissa, se on kissa...

    Kirjaa en ole lukenut, enkä muista katsoinko sitä Disney-leffaakaan koskaan kokonaan koska se ääninäyttely oli KAMALA ja koin minäkin Liisan hahmon aivan hiton ärsyttävä. Alice-tietokonepelejä sen sijaan olen mättänyt, pelasin American McGees Alicen läpi ja Alice:Madness Returnsia olen pelannut jo vuosia aina silloin tällöin vähän eteenpäin. Vaikka se on hyvä peli, sen kanssaei tullut sellaista että pakko pelata läpi vaan olen sillon tällöin aina jatkanut :D Pitäisi varmaan pelata se kerran ja sitten alusta saakka nopeammalla tahdilla, niin ei ehdi unohtaa mitä on tapahtunut.

    Joka tapauksessa Alice's adventures in Wonderland on aika inspiroiva lähdeteos ja erityisesti haluaisin lukea Through the Looking Glassin. Tahtoisin lukea sen mahdollisimman alkuperäisellä kuvituksella ja tietenkin englanniksi, koska siellä on paljon peleistä kivoja tuttuja hahmoja, joiden taustaa haluaisin ymmärtää enemmän.

    En ymmärrä miten ne saavat Irvikissasta Mörököllin ja Mad Hatteristä Hattu Hassisen. Eikö nuo suomennukset voisi pitää mahdollisimman uskollisina alkuperäisteokselle, että se Mad Hatter on juurikin Hullu Hatuntekijä ja Cheshire Cat on Irvikissa. Sillä ei ole mitään tekemistä Mörököllin kanssa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olet oikeassa että Disney-leffan ääninäyttely on hirveä ja Liisa ärsyttävä. Mutta siinäkin on oma viehätyksensä.

      Madness Returns oli ihana. Pelasin sen viimein läpi. Voin suoraan sanoa että hahmot ja tapahtumat aukeni paremmin kun on lukenut molemmat kirjat. Selitin Taallekin auki muutaman hahmon taustan kun se pelasi.

      :D Mäkään en ymmärrä kääntäjiä. En voi katsoa Game of Thronesia suomenkielisillä teksteillä John Nietoksen ja Talvivaaran yms takia. Kai ne ajattelee, että tommoset Mörököllit sopii paremmin suomalaiseen suuhun ja on ehkä oikeassakin jos kohdeyleisö on ylittäny viidenkympin.

      Delete
  3. Mulla on menny ihan ohi toi dokumentti, pitääpä katsoa! Mun lempparit on Rusakko ja Hullu Hatuntekijä, Liisasta en kauheesti oo tykänny :D Mulla on toi kirja semmosena jättieepoksena mut sit löytyy myös normaalinkokoinen kirja italiaks. Enkuks ois kyllä kiva lukea kans!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, olispa munkin italia sillä tasolla, että siitä olisi jotain konkreettista iloa. Osaan vaan pyytää huonetta kylpyammeella, tilata appelsiinimehua ja kehua jonkun autoa sekä korviksia nätiksi yms. tyhmää. :D

      Delete
  4. Ah Liisa Ihmemaassa. Kestosuosikki aihepiiri jo vuodesta 2005 itsellä. Suosittelen sulle lämpimästi Liisan seikkailuihin perustuvia pelejä: American mMgee's Alice ja Alice Madness Returns. Jos siis pelaat ylipäätään. Tietenkin onhan nuo ihan katsomisen arvoisia vaikka let's playnä jo pelkästään. Hups luin sun vastauksen ja ootkin jo ton toisen pelannut! :D NO EI SE MITÄÄN PELAAPPA TOI ALKUPERÄINENKIN!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sitä alkuperäistä ei vaan taida saada pleikka3:lle. :D Muuten pelaisinkin. Tietokoneella kun en tykkää pelata kun Simssiä.

      Delete
  5. Ai nii ja mun lemppari hahmo koko universumista on nuijamadot... no ei vaines :D vaan hmmm varmaan sit Hulluhatuntekijä.

    ReplyDelete

Post a Comment