Pakenin arkea maalle pariksi päivää.
Ala-asteelta tuttu Rautavuori tuntui aamupäivän syysilmassa taianomaiselta. Olin melkein jo unohtanut, miten lumoavia paikkoja metsiköt voivatkaan olla. Niin rauhallista. Tämä rauhallisuus ajoi minut hulluuden partaalle kun asuin vielä sen keskellä, mutta näin pieninä annoksina se tuntuu enemmänkin voimauttavalta.
Oli mukavaa vaihtelua olla hetki täysin yksin. Ilman sitä ikuista kiireistä kaupungin sykettä. Kukaan ei tuupi, ei pummaa röökiä tai kinua mitään muutakaan, haise alkoholille, horjahda päälle tai kysy suuntaa. Tähän aikaan vuodesta edes hyttysten ininää ei tarvitse sietää. Oli vain minä, polku ja kameran suljinäänestä innostunut lintu.
Ilma on viimein raikas ja tuntuu jotenkin puhtaammalta. Onko syynä sitten sateet vai viileys, vaiko molemmat – en tiedä. Vedin vaan syvään henkeä ja annoin polun viedä lapsuudesta tutuissa maisemissa.
En usko, että minua ikinä saa lopullisesti maalle asumaan, mutta olen kuitenkin kiitollinen, että olen saanut kasvaa tällaisissa maisemissa ja olla kosketuksissa luontoon lapsena.
In English:
Rautavuori (=>iron hill) is place in my childhood town.
I had almost forgotten how magical places forests can be. As I wandered through the woods of my childhood, I remembered how peaceful and quiet it was. It used to make me crazy back then but now it felt empowering.
Just me, the path, my camera and some birds.
I doubt I'll never live in the countryside ever again but it's nice to visit from time to time. Though I'm glad I got to grow up surrounded by this beautiful scenery.
Kauniita kuvia! Itsekin kävin viikonloppuna nauttimassa syksyisestä lenkkipolusta metsässä, kameraa ei vaan sattunut mukaan. Ehkä ensi kerralla. Se hiljaisuus ja raikkaus on jotain niin upeaa :)
ReplyDeleteJoo ja vielä kun on landella eikä näissä Helsingin metiköissä, joissa kuulet vähän matkan päässä olevat motarit, niin kokemus on ihan omaa luokkaansa. :)
DeleteIhanan tunnelmallisia kuvia :) Olen landesta aika samaa mieltä - taajamassa kasvaneena ja viikonloput mummon maatilalla viettäneenä olen luontoyhteydestäni kiitollinen, mutta olen kasvanut niin kaupunkilaiseksi aikuisena etten maalla itse tahtoisi asua. Nautin kyllä metsävisiiteistä erityisesti, ne ovat niin rentouttavia!
ReplyDeleteKaupunkielämässä on se oma viehätyksensä, jota omien kokemusteni mukaan monien on hankala ymmärtää. Onneksi kaikki ei kuitenkaan haaveile maaseudulle!
DeleteOlisipa vielä oma auto niin pääsisi nauttimaan ihan vapaasti luonnosta ilman hirveää kalenterisotaa ja bussiaikataulupelleilyä. :)
There is a small park that's near my house, and I walk through a small area that feels like a walking through a forest it feels amazing and so energizing.
ReplyDeleteThat's amazing!
DeleteI too have some small parks/forests nearby but I never really visit them. :(