Draw this again: Cyber frog v3

10 vuotta sitten piirsin kuvan cybergoottitytöstä, joka on aikeissa antaa suukon mekaaniselle sammakolle. Olette varmaan huomanneet, että tykkään piirtää vanhoja kuvia uudelleen, ja arvaattekin mihin tämä tarina on menossa.

Kuva on kertaalleen udelleenpiirretty 2016, mutta kymmenen vuoden väli alkuperäisestä 2009-versiosta innosti minua kokeilemaan taas. Edellisen uudelleenpiirustuskerran itsetarkastelun voitte lukea täältä. 

Verrattuna viime versioon, kehitykseni on ollut aika kevyttä, sillä en ole aktiivisesti harjoitellut mitään uutta. Ylipäänsä piirtäminen on ollut vähän mitä sattuu ja tietokonealustainen piirtäminen ei ole kuulunut päiviini. Mutta pientä kehitystä on tapahtunut.

2009:

2016:

2019:

Mitä uutta olen sitten oppinut tai mikä on parantunut uusimmassa kuvassa:

♥ En enää takerru yksityiskohtiin ja piperrä pikseli pikseliltä asioita. Eli kuvan tekemiseen meni  huomattavasti vähemmän aikaa.

♥ Uskallan pelleillä väreillä, mutta väripaletti pysyy silti hallitumpana ja omaan estetiikkaani sopivana. En nimittäin millään olisi aiemmin uskaltanut läiskiä näin huolettomasti ihmisiholle vihreää ellei iho ole vihreä.

♥ Anatomia on ehkä taas hitusen luonnollisempi. Ainakin käsi sekä naama osoittavat samaan suuntaan.

♥ Sammakko saa kuvassa yhtä ison roolin kuin henkilökin, eikä jää enää tämän varjoon tai ole dominoiva elementti.


Nämä kaikki muutokset ovat johtaneet siihen, että kuvassa on enemmän tunnelmaa. Se on harmonisempi ja mielestäni tarinallisempi kuin ennen. Ensimmäisestä kuvasta puuttuu kaikki kommunikaatio sammakon, naisen ja katsojan väliltä. Keskimmäinen kuva näyttää siltä, kuin nainen poseeraisi kameralle. Uusimmassa sammakon ja naisen välinen kommunikaatio on intiimimpi.

Mitä voisin oppia vuoden 2016 kuvasta takaisin, on erilaiset tekstuurit, pinnat sekä kiiltoasteet. 2016 vuoden tukka näyttää niin ihanan pörröiseltä rastapötkylämereltä ja rannekorun niitit teräviltä kuin mitkä! Nyt ne ovat vähän mitäänsanomattomia. Tavallaan ihan hyvä, että ne eivät paista silmään, mutta tavallaan taas ne voisivat hieman kaivata nostetta.

Mikäli ikinä piirrän tämän vielä neljännen kerran, toivon, että viimein otan enemmän kantaa taustaan. Se tuntuu saavan aina vaan vähemmän huomiota. Lisäksi, voisin tutustua siihen, miten eri väriset ja suuntaiset välonlähteet toimivat keskenään. Nyt ne on vaan hieman läiskittyjä fiiliksen mukaan.


Mitä mieltä olette? Rakentava kritiikki on enemmän kuin sallittua. :)
Ja vanhemmista versioista saa toki aina tykätä enemmän, mutta perustelkaa miksi, että minäkin hyödyn jotain.


In English:
10 years ago I drew a picture of a cyber goth girl who's about to give a kiss to a mechanical frog. It's already been redrawn it back in 2016 but I still wanted to draw it again because it's been so long from the original drawing. 
I know I haven't improved as much as I would have liked, but I can still see some improvement. For example I don't spend too long with minor details anymore, I manage colours better, my anatomy has improved a bit and the mood/atmosphere of the picture is way better. What I mean by the last one is that there's now a connection between the girl and the frog, whereas in 2016 picture it looks like she's posing to a camera and the 2009 picture has no connection whatsoever between the girl, the frog nor the viewer.
What I miss about the 2016 version is different textures and gloss. I love the texture on her hair and the studs seem so sharp and pointy. If I ever draw this again, for the fourth time, I hope that I finally pay more attention to the background. I could also pay more attention to different light sources and how they interact. 
So, what do you think? Constructive criticism is more than welcome. :) You are also allowed to like the previous versions of my drawing but please elaborate why if you decide to voice your opinion so that I can learn something.