2019 in a nutshell



Vuosi 2019 ei alkanut ruusuisesti. Tappelin maailman kamalimpien kurssien parissa, mitä olen koko opiskeluhistoriani aikana joutunut kokemaan. Opettajat olivat hirveitä sekä kurssin rakenne ja sisältö olivat hirveitä. Verkossa turhantärkeä toimintatapaani kommentoinut ”alan ammattilainen” oli hirveä. Kurssin yhtenä tuotoksena syntyikin sitten tämmöinen, joka myös on aika hirveä. Olo oli kireä ja vittuuntunut ja koko Facebookin yhteystietolistani sai kärsiä siitä.


Äitienpäivän vietin mitä ihanimman ystäväni kanssa myyden tekeleitämme Popcultissa, mutta myynti jäi melkein olemattomaksi. Ehkä tänä vuonna uudestaan johonkin parempiin myyjäisiin paremmilla tuotteilla?


Näin mutamaa vanhaa opiskelutoveria ja opettajia TEMUjen alumnitapahtumassa. Harmikseni ne opiskelutoverit, keitä olisin halunnut nähdä, eivät olleet paikalla. Vanhoja maikkoja oli kuitenkin kiva nähdä ja sitä, millaiseksi Metropolian muotoilun tilat ovat muuttuneet.

Kävin ehkä ensimmäistä kertaa Turussa epätavallisen lämpimän kevään turvin. En tykännyt junamatkasta yhtään, koska korvat poksuivat jokaisessa tunnelissa, mutta kaupunki itsessään ei ole niin kamala kuin otaksuin. En sinne silti muuttaisi. Anteeksi turkulaiset, mutta puhutte hassusti.


Yritimme saada Roottorille kaveria, mutta Roottori ei oikein ollut yhteistyöhaluinen. Karvakaveri pääsi kuitenkin toiseen paikkaan ja kaikki ovat nyt onnellisia.

Poikakaveri oli paljon pois kotoa uuden työn luonteen takia. Olen pyöritellyt peukaloita, kuluttanut Netflixiä ja pelannut paljon tietokonepelejä näinä aikoina. Don’t Starve Together on tullut tämän myötä hyvin tutuksi. Jos joku muukin pelaa, niin heitä viestiä, että voidaan pelata yhdessä!


Käytiin Berliinissä pahimman käristyskupolin aikaan. Matka avarsi silmiäni Suomen puhtaudesta ja siitä, kuinka ihanaa on, kun ruokakauppoja on joka nurkalla, aukioloajat ovat vapaat ja salaattia saa melkein jokaisen aterian yhteydessä suoraan.

Kesä sujui ilmoittautuen miljoonalle kurssille, joista suoritinkin lopulta vain senverta, että edistyin työkkärin mielestä tarpeeksi. Työttömyystukeni loppui kuitenkin kesän jälkeen ja syksyn kulutin viimeisiä opintotukipisteitäni.


Kyllästyin median vauvatalkoisiin ja turhaan hösöttämiseen, mutta en vieläkään ole saanut itseäni lopettamaan uutiskanavien seuraamista.

Perustin kaksi uutta instatiliä, toisen piirustuksilleni ja toisen Roottorille. Instasta onkin siis tullut se pääasiallisin someni. Kiinnostuksella seuraan, mitä seuraavaksi keksin. Ehkäpä pitäisi viimein liittyä ArtStationiin?


Hiukset ovat pysyneet oman värin, punaisen, pinkin ja vaaleanpunaisen välimaastossa ihan laiskuuden ja värin mukavuuden vuoksi. Kävin kerran kampaajalla, mitä en ole moneen vuoteen tehnyt, ja pakko todeta, että nyt löytyi viimein kampaaja, jolla voisin uskaltaa käydä useammin, mikäli rahatilanne ikinä kohenee.

Otin uuden lävistyksen ja himo ottaa lisää heräsi.

Kävin Habitaressa muutaman vuoden tauon jälkeen sekä I love me messuilla ja kirjamessuilla. Ainoa, josta jäi jotain mielenkiintoista käteen, oli kirjamessut. Habitarekäynnin voisin suosiolla lopettaa kokonaan.


Perinteiset Halloween bileet pidettiin tänäkin vuonna, vaikka olin vähän sillä ajatuksella kesän, että voisi jäädä väliin. En kuitenkaan kadu. Pienet jekkuaaveet jäivät kummittelemaan viikoiksi bileiden jälkeen ja mietinkin kuumeisesti miten kostan jekuttelun.

Korjautin hampaani, mikä oli kallis reissu, mutta palvelu ja jälkihoito varmaan pitkittävät seuraavan reissun tarpeellisuutta. #astettaparempaahammastahnaa

Yritin hakea harjoittelupaikkaa, mutta erinäisistä syistä sellaista ei vaan vielä ole löytynyt. Nyt tammikuun aion sitten jatkaa tätä, kunhan saan taas kerättyä luottamuksen itseeni ja taitoihini. Jos mitään mahdollisuutta ei ilmaannu, niin pitäisi alkaa miettimään opinnäytetyöaihetta. Ideoita?


Aloitin monta piirustus- ja askarteluprojektia, joista osa valmistui, osa pääsi hyvään alkuun ja osa lopahti alkuunsa. Yritän tässä kovasti jatkaa taas.


Millaisen arvosanan antaisit vuodelle 2019? 
Oma arvioni on 2,5/5.

Comments