Paluu blogitauolta

Täälä taas! Pieni luova tauko blogista oli paikallaan.

Blogipohja tuntui kaatuvan päälle ja sen kanssa sai tapella oikein olan takaa. Sain väännettyä pohjan johonkin kuosiin hajotettuani sen ja tapeltuani sen kanssa niin, että sain sen kunnolliseen solmuun. Taa yritti selvittää solmuani, mutta ystävällisen auttamisen jälkeen pohja oli lopulta suuremmassa solmussa, sillä se kehitti itselleen korjatuista asioista sivuoireita. Okei, liioittelen hieman. Kaikki kyllä toimi ja oli käytettävää, mutta ei toiminut niinkuin piti ja oli rumaa. Nyt se toimii lähemmäs mitä piti ja niin hyvin kuin minun yhden illan CSS tappeluillani voi toimia. Onneksi otan välillä pohjasta varakopion, johon pystyi palaamaan ja koodailemaan kaikki lisätyt ominaisuudet uudelleen, jotka muistin tehneeni ja tappelusta viisastuneena onnistuivat uudetkin muutokset kaikkea muuta hajoittamatta tällä kertaa. Vaikka kaikki ei nyt ihan niin ole kuin olisin halunnut. En kuitenkaan ole koodari, joten parempi tyytyä siihen, mihin omat taidot riittivät. Pääasia sain jotain aikaiseksi ja pystyin palaamaan takaisin! Olipahan ainakin opettava case ja sai huomaamaan että CSS kanssa tappelu on ihan kivaa sen kaikesta tuskallisuudestaan huolimatta.

Mutta en tullut tänne puhumaan koodaamisesta, vaikka blogipohjan toiminnallisuus herättikin paljon ajatuksia, kysymyksiä ja havaintoja itsestäni. Blogitauko teki ihan hyvää ja sinä aikana ehtisi tapahtua kaikenlaista. Hankkiuduin esimerkiksi isoimmista stressitekijöistä eroon, kuten ärsyttävistä ihmisistä, muuttolaatikoista, opinnäytetyöstä jne. Ainakin siis niistä, mistä nyt oli mahdollista. 

Työnhaku on edelleen yksi isoimpia, mutta jos joskus löytäisin paikan, jossa olisi mukavaa niin sekin helpottaisi. Stressiä kuitenkin laski huomattavasti päästä eroon hyvin sekavasta hakuprosessista ja mahdollisesta työpaikasta, jossa kaikki olisi todennäköisesti ollut pielessä. Mielestäni ansaitsen työn, joka ei aiheuta minulle turhalla säätämisellä ylimääräistä stressiä (henkilökemioiden ja huonon järjestämisen takia) ja joka vastaa tarpeitani. Tiedä sitten teinkö oikean päätöksen vai en, mutta ainakaan minua ei kaduta yhtään.

Huomasin, että kun pahimmat stressitasot sai laskettua pystyin taas piirtämään entistä enemmän ja keskittymään lukemiseen. Pistin pystyyn kokeilumielisen Youtube -tilin, aloitin kauan suunnitelmissa ollutta kirjaprojektiani, vastailin jääneisiin viesteihin ja siivosin muuton jäljiltä hieman epämääräiseksi jäänyttä sotkuhuonettani. Salikertojen lisääminen kahdesta per viikko kolmeen onnistui myös ilman sen suurempia kiukutteluja. Taalla vaan on ollut nyt asioita, jotka ovat jarrutelleet ja taukoa on pitänyt pitää.

Taan ongelmien lisäksi itelläni allergiat ovat painaneet kovaa päälle tänä keväänä ja kesänä. Onneksi koivu ei enää kuki ja nyt on vaan heinä, joka hieman kutittelee ja johon tottuminen vie hetken aikaa. Suomen kesä tarjosi myös kovan allergiakauden lisäksi ihan törkeät helteet, joista olen tässä yrittänyt viimepäivinä selvitä. Vinkatkaa jos tiedätte jonkin hyvän ja halvan siirrettävän ammeratkaisun pieneen suihkuun ettei tarvitse ahteriaan yrittää vatiin ängetä.

Kuumuudesta selviämässä kanssani oli nettituttava, joka viihtyi sohvallamme melkein viikon, kun ei siis ollut menemässä ympäri PK-seutua erilaisine lomasuunnitelmineen. Itsehän lähinnä kuolin vaan sohvalla. Sain itseni kuitenkin senverta liikkeelle, että käytiin parin opiskelijakaverin kanssa piknikillä ja näin myös Marun kanssa pitkästä aikaa. Meiltä on luvassa myöhemmin jotain yhteistyöjännää, mutta en viitsi spoilata vielä enempää.

Kyllä tämä koronakesä on ollut ainakin tähän asti parempi kuin koronakesä nro1. Odotettavissa on pian rokotus, lisää treeniä, uudelleen aloitettu työnhaku, kirjaprojektia ja jos vielä näkisi lisää kavereita niin olisin tyytyväinen. Uimassa käytiinkin jo juhannuksena ja leikkautin otsatukan, eli kaksi haluttua asiaa on ainakin tehty.

Miten teillä menee?