DIY nesting doll: Curiosity killed the cat



Uteliaisuus kissan tappoi. Kirjaimellisesti tässä tapauksessa. Uusin makaaberimpaa laatua oleva maatuskatuunaukseni toimii varoituksena liian uteliaille vieraille. ;)


Ragdoll valikoitui kissaroduksi sen pehmeän ulkomuodon, kauniin värityksen ja sinisten silmien vuoksi. Tarkoitukseni ei ollut olla anatomisesti virheetön, mikä olisikin aika mahdotonta maatuskamuodossa, joten valitukset omituisista lihaksista, luiden määrästä ja epämääräisistä elimistä menevät kuuroille korville. Mutta mikä on tuo sininen pieni kökkö? Jätän sen teidän mielikuvituksenne varaan.


English:

Curiosity killed the cat, as the saying goes. This time it's quite literal. My newest little nesting doll DIY serves as a reminder to my quests not to put their noses everywhere they can. ;)
I chose Ragdoll as my model because of their fluffiness, beautiful colouring and dazzling blue eyes. This isn't suppose to be a realistic representation of cat anatomy, as it would be hard to paint anything anatomically correct on nesting dolls, so all the complaints concerning anatomy are turned a deaf ear.
But what about that blue little one? I leave it to your imagination.

Renko, blueberries and country fair



Yleensä on helpompaa sanoa olevansa kotoisin Hämeenlinnasta kuin Rengosta, sillä Hämeenlinnan sijainti harvemmin herättää ihmetystä suomalaisissa. Nykyään ei edes oikeastaan ole väärin sanoa olevansa Hämeenlinnasta, sillä Renko yhdistyi siihen niihin aikoihin kun muutin kotoa. Vaikka toki minulle ja muillekin Renkolaisille Renko on ja pysyy Renkona.


Häpesin ehkä teininä paikkakuntaani. Sielä ei nimittäin ollut mitään ja sielä asuvat ihmiset olivat teinin mielestä takapajuisia. No, sellaista se elämä korvessa on – takapajuista. Olen sielultani aina ollut enemmän kaupunki-ihminen. Vihasin pihahommia, ulkoleikkejä, hiihtämistä sekä tekemisen ja menemisen puutetta. En minä niistä vieläkään suuremmin nauti, mutta vanhemmiten osa asioista ei tunnu enää niin vastenmieliseltä – paitsi se hiihto. Lähdin jopa vapaaehtoisesti Taan kaverin mökkitalkoisiin, jossa kuuman auringon alla istuimme kitkemässä kukka- ja marjapuskien juuria ja haravoimassa kuivaa nurmikkoa auki.

Viime viikonloppuna matkasin taas kotipaikkakunnalleni. Olen raahannut sieltä kaikki tavarani ja projektini pois, joten perjantai-illasta oli arvelujeni mukaan tulossa tylsääkin tylsempi ellen keksisi mitään tekemistä. Ehdotinkin äidilleni sitten spontaania mustikkaretkeä metsään. Lainasin äidiltäni vaatteita ja suuntasimme mummun äidilleni näyttämään mustikkapaikkaan, josta saimme saaliiksemme noin kolmisen litraa mustikoita. Enemmänkin olisi irronnut, mutta ei me sielä jaksettu kökkiä. Omaan myös senverta huonon keskittymiskyvyn, että jokainen rasahdus, kolo, sammakko, tikka ja hirvenkakka veivät huomioni mustikoista.

So fabulous. This is what I might look like if I lived in the county and had no dignity left. No deer ked (hirvikäspänen) is gonna crawl on my head!

Matkani alkuperäinen syy ei ollut mustikkamatka vaan lauantaina jokavuotuiset Rengon Jaakonmarkkinat. Markkinat, jotka täyttivät tänä vuonna 30-vuotta, olivat lapsuuteni suuri kohokohta. Kerrankin tässä pitäjässä vilisee ihmisiä kuin Helsingin keskustorilla aurinkoisena päivänä! Rengossa asuessani osallistuin markkinoille joka vuosi, sillä se oli se ainoa päivä, jolloin tapahtui mitään. Nostalgia ja siskojenpojat olivat ehkä se suurin syy miksi markkinoille vaivauduin tänä vuonna.


Muistan, kuinka lapsuudessani aina samassa paikassa oli sama korumyyjä, jonka lasikoruja himoitsin vuodesta toiseen. Muistan ostaneeni kaksi sinistä sormusta, muutaman tunnesormuksen ja yhden sinisen tähtikaulakorun. Korut ovat jo kauan sitten hävinneet, korumyyjä kadonnut ja tilan on varannut antikvariaattipöytä, mutta markkinoiden yleisilme on säilynyt samana. Markkinoilla myynnissä on vuodesta toiseen samat tavarat. On metrilakua, rinkeliä, leipää, rojua, rättiä... Mitä nyt kaikilta markkinoilta saa. Lava on aina samalla paikalla ja Pekka on ollut juontamassa markkinoita niin kauan kuin muistan. Pekka opetti ala-asteella meille musiikkia ja toi hienoja kiviä aina tunneille ihmeteltäväksemme. Jos kivet ja mineraalit kiinnostaa niin Pekkaan kannattaa olla yhteydessä.


Vaikka ajat ja Renko ovatkin muuttuneet, tapahtuma on pitänyt pintansa kaikki nämä vuodet ja houkuttelee edelleen ihmisiä. Muuten uinuva pikkukylä, jonka arkea heilauttaa jo jonkun pinkki hiusväri ja pari maahanmuuttajaa, on hetkessä muuttunut elämää täynnä olevaksi alueeksi. Ihmismäärää rajoitti hieman harmaa pilvivaippa ja tihkusade. Taata en mukaani saanut. Ihme. Mutta onneksi seuraa piti kaksi pientä miestä, nuori pokemoneja metsästävä neiti, vanhin siskoni ja äiti.


Hämeenlinnamatkan hinta ei ollut päätä huimaava. 7€ Hämeenlinnaan ja 5€ takaisin matkahuollon nettilipuilla. Tai ei se olisi huimannut päätä jos tilillä olisi enemmän kuin 0,75€.

Onhan se kivaa käydä välillä nostalgisoimassa, mutta jo noin pieni reissu täytti kiintiöni erittäin hyvin. Asfalttiviidakko kutsuu enemmän kuin marjapuskat.


English:

I usually tell people that I'm originally from Hämeenlinna, which is half true. It's easier to say you're from Hämeenlinna than Renko since Hämeenlinna is fairly known city and rarely anyone knows where Renko is. Renko used to be its own little town near Hämeenlinna but at the same year that I moved away from there, Renko was consolidated with Hämeenlinna.
When I was on my teens, I used to be ashamed of the town that I lived in. It was mostly countryside, had nothing interesting in it and people there were old-fashioned and backwards. Nothing ever happened there and there was nothing to do. Except for outdoorsy stuff which I really didn't care for back then. I've always been a city girl in my heart. But nowadays those outdoorsy things don't feel so bad.
Last Friday I took a bus and went to see my parents. I've already moved all my stuff from there, so the evening was going to be boring if I didn't come up with something to do. So I persuaded my mother to go pick some blueberries with me. I borrowed my mom's clothes because mine weren't suitable for wandering in the woods, hence the pretty pictures of me in the beginning of the post. Mom took me to a place which was shown to her by my gran. We got about 3 liters of blueberries.
Even though seeing my parents and picking blueberries was fun, it wasn't the original intent of this trip. Once a year Renko is brought to life by annual fair called Rengon Jaakonmarkkinat. It's a small country fair but it pulls people in like light attracts insects. I used to attend to it every year when I still lived there, because it was the only time something was happening. Nostalgia and my sisters' kids were the things that lured me there this year. The fair has not changed at all even though Renko and times have changed. Same kind of stuff was sold, stage was in the same spot, same host... But it was fun for a change.
There would have been more people, I'm certain, but the dreary weather took its toll. Taa didn't want to come. What a surprise. But luckily I was accompanied by two little boys, young lady playing Pokémon GO, my mom and my eldest sister. Now I'm safely back here at the asphalt jungle where I truly belong.

Home decor

Tein jo tämän vuoden puolella yhden sisustuspostauksen, mutta uuden isomman asunnon myötä on tullut enemmän mahdollisuuksia sisustamiselle. Tietenkin rajoitteita luo edelleen se, että asutaan vuokralla. En voi siis kajota seiniin ja kiinteisiin elementteihin kuten lattiaan, keittiön kaappeihin ja oviin, ellen kysy vuokranantajalta lupaa, ja minähän en tunnetusti saa aikaiseksi asioitua ihmisten kanssa. Taulunreikiäkään en vielä voi porata kun seinät ovat kiveä ja tarvitsen joko oikeat poranterät ja/tai iskuporan. Omaan hieman kummallisen rakkauden powertooleja kohtaan eli eiköhän se oma pora ole hankittava. :D

(KÄYTÄVÄ)




"Batroom"

Inhoan semmoista sisustusta, mitä suurimmassa osasta sisustusblogeja näkee. Sellaista skandinaavista askeettista, jossa suositaan vaaleita värejä ja minimaalista tavaramäärää. En tunne oloani kotoisaksi sellaisessa. Tällaiselle tavarahamsterille sellaisen ylläpitäminen olisi myös aikamoista tuskaa.

(KEITTIÖ)







Vanhimmalta siskoltani olen omaksunut sen, että jos huoneeseen on valittu värit, niin hemmetti yksikään asia ei saisi poiketa tästä värimaailmasta. Onneksi en ole maailman karmein natsi asian kanssa.
Siskoni rakastaa värejä ja sisustaakin jokaisen huoneen eri teemavärein. Itse ajattelin, että helpoin pitäytyä mahdollisimman samoissa väreissä läpi koko asunnon, sillä siten tavaroiden siirtäminen huoneesta toiseen ei aiheuta kriisiä. Värini ovat pääasiallisesti valkoinen, musta, harmaa, punainen ja ruskea. Ruskeaa ei ole päätynyt asuntoon ihan kauheasti. Makkari ja eteinen ovat värimaailmaltaan kaikkein hillityimmät sillä punainen väri ei näihin ole päässyt rellestämään kovinkaan suurissa elementeissä. Haluaisin pitää kalusteet mustina, tummanruskeina tai harmaina, mutta en lähde vaihtamaan väärän värisiä kalusteita niin kauan kun ne palvelevat tarkoitustaan, ellei sitten vastaan kävele tosi halvalla korvaajaa.

(MAKKARI)









Suurin osa ns. uusista kalusteista ja tavaroista on kotoisin siitä jättimäisestä kasasta, jota säilöin vanhempieni luona. Jotain meidän oli pakko ostaa ja jotain saimme sisaruksilta. Vielä pitäisi hankkia parvekekalusteet, joku liikkuva istumajuttu (kuten vaikka joku valkoinen noista Eamesin tuoleista tai esim. säkkituoli) ja Taalle työtuoli. Näiden lisäksi haluttaisiin semmoinen keittiönpöytä, jossa olisi jatkopaloja. Millään muullahan ei oikeastaan ole kiire kuin Taan työtuolilla, sillä keittiöntuoli ei ole mukavimmasta päästä työtuoleja. Voin sanoa kokemuksen syvällä niska-hartiakivulla.

(OLKKARI)









Näiden lisäksi pitäisi saada siskolta matto tuohon sohvan eteen, jotta se näyttäisi hieman kutsuvammalta. Eteiseenkin kelpuuttaisin jonkin harmahtavan pitkän maton, mutta raha on hieman vähissä. Alle euron tilisaldon ei juurikaan ostella mitään. Tai joku ehkä voi, mutta itse välttelen luotolle ostamista kuin ruttoa.



Asuntomme on täys pieniä piiloteltuja yksityiskohtia tai romua niinkuin Taa sen välillä ilmaisee. Romua tai ei, minusta sen kaiken keskellä on kuitenkin suhteellisen harmoonista ja kotoisaa. Kuvista ei ehkä välity se sama harmonisuus, mikä paikanpäällä vallitsee, mutta minä en olekaan mikään sisustuskuvaaja. Paikkoja ei ole lavastettu, mutta roskat ja nenäliinat on kyllä kerätty pois ennen kuvien ottamista. Parvekkeelta en ottanut kuvia koska sielä ei oikeastaan ole mitään nähtävää ja pihakin on revitty julkisivurempan vuoksi auki. Ja no vessa... Eli "batroom"... Se on tavallinen ruma iso vessa. Ei mitään mielenkiintoista.

Millaista sisustusta itse suositte? Oletteko tekin värien kanssa tarkkoja vai annatteko vaan palaa? Laittakaa linkkiä omiin sisustuspostauksiinne, mikäli sellaisia löytyy niin voin käydä kurkkimassa.



English:

I've already done a home decor post earlier this year, but as we moved to a bigger apartment, which gave me more space and more free hands to express myself, I thought it would be a great idea to showcase our new home. Most Finnish interiors bloggers tend to favor Scandinavian interior design with light colours (white, beige, grey) and minimalism, which I find boring and unappealing when overused. And as a little hoarder it would be impossible for me to keep this place free of all the cool things I find and create.
My oldest sister taught me from the early age to use only couple of colours per room. She loves colours and has made different kinds of colour palettes for each of her rooms and she really sticks with her palettes with a great passion. I'm not a strict colour Nazi, but I do have my own quite stiff colour palette because of her. I find it easier to follow in every room, because then it's easier to move stuff from room to another without risking disharmony.
Most of the "new" furniture was from the pile I stored at my parents' because of the lack of space of our previous apartment. Some we had to buy and some came from my sisters. We still need to make some purchases, for example Taa needs a new chair and we have no furniture for our balcony at all. I also need a hammer drill to get the paintings on the walls because the walls here are made of stone and my dad's drill does nothing more than just puny little noises.
So, here's our apartment. What do you think? What kind of a decor do you prefer?