Shoeaholic at Minna Parikka sale

Olkkarissa on kaaos, tai siis oikeasti koko kämpässä on kaaos, eli tähän väliin taas jotain muuta.


Taa pyörittelee silmiään jos menen sanomaan tarvitsevani uudet kengät. Myönnettäköön, onhan niitä tuola muutama pari, ainakin sellaisen silmiin, jolla on urheilukenkien lisäksi ehkä kolmet kengät. Kenkäfriikille kengät ovat kuin huumetta, rakkaita lapsia tai salainen mielihyvä. Minna Parikan nimi saa monen kenkäfriikin silmät säkenöimään ja kyseisen naisen tuotteiden aletapahtumat ajavat kenkäfriikin jonottamaan näitä alennettunakin aika tyyriitä poposia jopa tunteja. Tapahtumasta on jo aikaa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä puhua kengistä. Eihän?


Saavuin paikalle vartin etuajassa ja jonoa oli jo jonkin verran. Joku puolisen tuntia tai vähän enemmän siinä jonossa seisoin kunnes pääsin sisään. En ollut liikkeellä kovinkaan vakavissa ostoaikeissa, sillä Parikan viimeaikaiset mallistot ovat olleet aika hirveitä (ihme karvapalleroita, timangeja ja poneja –yök) ja tilillä komeilee aina vain semmoiset muutama kymmenen euroa. Mutta koska Popcult ja monet muut vastaavat tapahtumat jäivät tänäkin vuonna välistä niin jotain hupia tässä nyt piti itselleen repiä.


Olin aika yllättynyt kun käteeni löytyikin kolmet parit kenkiä. Hylkäsin valkoiset pitsiset puputennarit sillä perusteella, että omistan jo yhdet valkoiset puputennarit, pitsittömät tosin. Hintaa kahdelle kenkäparille tuli semmoiset 190€ (70€ Corneliat ja 120€ Blondie-nilkkurit). Nilkkurit ovat hieman ryppyiset, mutta sitä ei jalassa huomaa. Niihin myös täytyy hankkia puolipohjat, sillä vaikka nahkapohjat ovatkin nätit, eivät ne ole kestävät. Suutarisuosituksia pk-seudulta?


Kuinka moni muu nauttii syntisen paljon parista kauniita kenkiä? Entäpä mitä mieltä olette Minna Parikan tuotannosta? Mikä on isoin summa, jonka kenkiin kehtaatte sijoittaa kerralla?


In English:

Our living room is a mess so something else again in the meantime.
Taa rolls his eyes if I tell him that I need new shoes. I'll admit, I have quite a few pairs, at least in the eyes of those who only have like three pairs of shoes excluding trainers. For a shoe freak, shoes are like drugs, beloved children or some sort of a secret pleasure. In this side of the globe Minna Parikka's name gets many of us excited and her sale events get us to queue those quite expensive shoes even for hours. It's been few weeks now from the last sale, but it's never too late to talk about shoes, don't you agree?
I got there about 15 minutes early and there was already quite a line. After half an hour or less of queueing I got in with no real intention of buying anything, because Minna's latest collections have been fairly hideous in my opinion (weird pompoms, diamonds and ponies – yuck) and I'm quite broke all the time. But as I missed out most of the other events happening in the spring I wanted to at least experience some serious queueing.
Imagine my surprise when I found three pairs of shoes that looked nice and fit. I ditched the white lace bunny sneakers for I already own a pair of white leather ones. Two pairs cost me total 190€, which isn't that bad from Parikka's shoes. Blondie ankle boots were 120€ and Cornelia heels 70€. Boots are a bit wrinkly but you can't see it when they're on. I still need to get them to a cobbler for they have a leather bottoms and that doesn't endure much.
Do you get really excited over pretty shoes? What do you think about Parikka's shoes? What's the biggest amount that you're willing to spend on one pair of shoes?

Home decor 2017: Kitchen


Jos makkari oli yleisilmeeltään suhteellisen tumma niin keittiö on sitten aika vaalea. Minulle keittiö on paikka, jossa vaan tehdään ruokaa ja säilytetään sitä. Toki keittiön pöydän äärellä tulee istuskeltua kavereiden kanssa, mutta muuten me ei sielä paljoa aikaa vietetä. Satunnaisesti syödään pöydän ääressä, yleensä viikonloppuisin aamupalaa, mutta muuten ruoka syödään melkein poikkeuksetta olkkarissa.

Keittiö on Taan aluetta, koska Taa on meillä se, jota kiinnostaa ruoanlaitto. Jos Taa on pidempään poissa niin mun ravinto koostuu eineksistä, noutoruoista tai jostain maailman helpoimmasta kuten nuudelia + kanaa + Uncle Ben's kastike.

Mutta takaisin siihen sisustukseen...


Pidän hieman lomaa Karkkipäivä-verhoistani, jotten vaan kyllästyisi niihin, joten siksi kovin mustavalkoinen yleisilme tällä kertaa. Verhokappa on kirppislöytö ja taitaa olla Marimekkoa. Marimekosta en noin muuten välitä yhtään, mutta tämä oli ihan kiva. Sivuverhot ovatkin sitten makkarin puolelta, kun en löytänyt uusia keittiöön kun ei ole enää Anttilaa, josta etsiä yksinkertaisia halpoja verhoja.


Omituisin sisustuslöytö vähään aikaan on keinonahkainen kaitaliina. En tiedä, miten mummojuttuna kaitaliinoja noin yleisesti ottaen pidetään, mutta tämä ei ainakaan ole sitä. Minusta kaitaliinat ovat kivan keveitä sisustuselementtejä. Tämä kummallisuus tarttui mukaan Jyskiltä, josta bongasin myös mustavalkoisia tiskirättejä.


Kisun nurkkaus ei yleensä ole näin siisti, kuten varmaan voitte arvata. Kissan leluhiiriäkin on keittiön lattiat täynnä kun niiden virallinen säilytyspaikka on Roottorin mielestä jääkaapin alla ja vesikupissa. Yksi ruokakuppi sen takia että Roottori ruokailee märkäruoan kupista ja naksut tarjoillaan aktivointilelujen kautta. Eli meillä on lattialla hiirten lisäksi papanoita.


Tiskirättejä, pöytäliinoja, rojua ja verhoja siis. Muutenhan keittiötä on aika hankala sisustaa kun keittiön ilmeen määrittää pitkälti ne keittiön tasot, kaakelit ja kaapinovet yms. kiinteät jutut. Tällaista vaaleaa sävyjen kakoniaa en omaan keittiööni ikimaailmassa valitsisi, mutta vuokrakämpässä ei voi oikein voi muutakaan kun vaan sopeutua. Eiväthän nämä siis hirveimmästä päästä ole. Eivät vaan minua. 


Ruokapöytä ja tuolitkin ovat Taan valitsemat. Omiin ruokapöytähaaveisiini kuuluu tummennettua lasia ja kromia sekä Vitran Eames DSR mustat tai valkoiset kromijalkaiset tuolit.



In English: 

Our bedroom might be dark but the kitchen isn't. To me kitchen is place to store and prepare food. We rarely ever eat or spend time there, unless we have some friends over. On some weekend mornings we have breakfast there but otherwise all the eating happens in living room. I spend less time in our kitchen than Taa, because he's the one who makes the food around here. 
Anyhow, back to the decor...
I'm taking a break from my Karkkipäivä curtains so that I wouldn't get bored with them. Hence the very black and white overall look. The valence curtains are from flea market and might be by Marimekko. I usually don't care for Marimekko but these looked nice. The side curtains are from my bedroom because the store I used to get these kinds of simple curtains went bankrupt and I couldn't find new ones elsewhere. 
The most peculiar decor find in a short while is the faux leather table runner. I don't know how granny thing table runners are generally speaking, but I really like them. They are simple and light decorative objects.
Predator's feeding area isn't usually as clean as in these photos. He's such a pig sometimes. Toy mice are regular visitors in our kitchen because kitty seems to think that their official depository is under the fridge or in the water bowl. There's only one feeding bowl because Predator gets his dry food from activation toys.
Dish cloths, table runners, junk and curtains it is. The kitchen in a rental apartment is quite hard to decorate otherwise, because the overall look is defined mostly by the kitchen countertops and other immovable surfaces. I admit, these are not the worst ones ever, but I wouldn't have chosen these myself. What can you do but to adapt. 
The table and chairs are Taa's. I dream of table with dark tinted glass surface and chrome legs, and Vitra's Eames DSR chairs in black or white and with chrome legs.

I don't care if I look fat in these, they're comfy

Väliin hieman omaa pärstää ja parvekkeenpalvojaa eli Roottoria.

Lauantaina oli lämmin ja ihana päivä. Käytiin Taan porukoilla syömässä grilliruokaa ja rapsuttelemassa Siiri-kissavanhusta (ja vähän koiriakin). Kevät tuottaa hieman ongelmia pukeutumisen suhteen kun ei tiedä yhtään onko kylmä vai tuleeko kuuma vai mitä ihmettä. Kerrospukeutuminen ja löysät vaatteet antaa onneksi paljon pelivaraa.


Tässä on nyt varmaan rikottu kaikkia pukeutumiseen liittyviä vartalotyyppisuosituksia, mutta lauantaina oli Älä laihduta -päivä, joten sitä suuremmalla syyllä saa olla ajattelamatta, näyttääkö läskiltä vai ei. Hyvä vähän myös vetää tyyliä tavallisempaan suuntaan kun menee "anoppilaan" syömään.


Eli hieman tylsä ja yksinkertainen asu, mutta mä täälä oikeastaan olekaan kokonaisuuden takia, vaan tulin hihkuttamaan kenkiä ja jakamaan tuunausvinkin. 

Jos efekti paksunilkkaisuudesta ei häiritse vaan haluat balleriinasi varmasti pysyvän jalassa niin H&M:ltä löytyy tämmöisiä kivoja naisellisia goottityyliin istuvia kenkuleita. Oli sielä paljon muitakin jalkineita, jotka olisin voinut kotiuttaa. Ehkä ensikerralla.


Sitten tällaisena nopeana kevään tuunausvinkkinä nuo housut. Pökät itessään on ostettu kympillä Cubukselta joskus sellaiseen hätään kun kaikki muu oli jäänyt pieneksi. Mustia housuja ei ollut tarjolla joten tummimmalla sinisellä mentiin. Huonolaatuiset housut lähtivätkin sitten kiertämään polven kohdalta aika karun näköisesti, eli sivusauma löytyi aina etureideltä tai jopa toiselta puolen jalkaa. Jotenka, pätkäisin housut jonkun mielestä ehkä tosi epäimartelevasta kohdasta, mutta itselleni käyttökelpoisimmasta (en tykkää kun paljaat polvet näkyy). Kiertäähän se edelleen, mutta tommonen polven kohdalla menevä pikkumatka ei häiritse niin paljoa kuin puoli pituutta kiertävät puntit. Ilmettä synkensin sitten harsimalla puntinreunaan mustan pitsin. Ehkä jos jossain vaiheessa värjään jotain muuta mustaksi niin heitän nämä samaan pesuun.


Aikalailla tämän näköisenä on tullut kuljettua viimeaikoina niin siksi näitä asukuvia ei tänne olekaan eksynyt. Tukallekin pitäisi tehdä jotain, mutta pitää odotella että kuhmu ja reikä päässä paranee. Löin siis pääni aukinaisen ikkunan kulmaan ja sain ilmeisesti lievän aivotärähdyksen samalla. Auts!


In English:

Decor posts will continue later on but now I just wanted show off my new shoes and pants that I cut into capri pants and share this lovely photo of Predator the balcony worshiper.
Saturday was a lovely and warm day. We visited Taa's parents', ate a lot of grilled food and petted their senior cat Siiri (and the dogs too).
I have real problems to dress according to the weather in springs, so that I won't get too cold or too hot. Loose fit clothes and layering are great ways to deal with the problem though. For that reason, this outfit is what I've been wearing these past few days. It might be against all of those "how to dress for your body type" -instructions but it was Don't diet day on Saturday so I really didn't even want to care if I looked a bit fat in these.
My outfit in itself is a bit boring and really basic, but the ensemble isn't why I'm here. I wanted to show you guys these pretty shoes I found at H&M. If you can get past the fact that they make your ankles look a bit chubby and just want your ballerinas to look gothy and to stay on, these are for you.
I also wanted to show you my capris. They were originally full length skinny jeans, but they were really poorly made and the side seam kept rolling over to the front side of my leg below the knee, so I cut them and finished the leg with some black lace to make it more gothy. I bought these from Cubus for 10€ when I gained a lot of weight and outgrew all of my trousers. There weren't any black ones so I had to settle with dark blue. I might dye these in the future.
I haven't even dyed my hair because I hit my head pretty bad on the corner of an open window and think I got a small concussion too. It really hurt. I'm gonna dye my hair again when the bump heals.

Home decor 2017: Bedroom

Vähän sisustuspostausta taas vaihteeksi. Tämän piti tulla jo aikapäiviä sitten, mutta sain sen ulos vasta nyt. Venähdys johtuu tauon lisäksi myös siitä, että halusin odottaa, että saamme taulut seinälle. Nämä porakonehommat jumittaa jotenkin aina.


Tavaraa on tullut lisää kuin sieniä sateella. Onko se nyt ihmekään kun viettää suurimman osan ajasta kotona niin siitä haluaa tehdä mahdollisimman viihtyisän ja muuttuvaisen. Tästä pääsee vertailemaan, miltä täälä näytti vuosi sitten. 

Postaus on jaettu osiin, jotta sitä olisi mukavampi lukea. Ensimmäisenä esittelen makkarin, joka on lempihuoneeni selkeän ja synkeähkön ilmeensä vuoksi. Se on ehkä eniten minua ja Taan kädenjälki jää vähän näkymättömäksi.


Makkariin nyt ei kauheasti huonekaluja kerry, mutta sinne laitettu hylly kerää sitäkin enemmän tavaraa itseensä. Kirjojen lisäksi hyllyyn päätyy kaikenlaista kuriositeettia yhä vaan enemmän ja enemmän, mutta vielä on hyvin tilaa.


Joku ei näköjään osaa pyyhkiä pölyjä ennen kuvien ottamista...


Sain viimein rakennettua täyttämälleni rottarumilukselle kodin. Dioraamaa tehdessäni älysin miten kivaa tämän tyyppinen näpertäminen on. Kumpa saisin jostain käsiini jonkun halvan nukkekodin tai keksisin jonkin muun dioraama-projektin.


Poranteriä ostaessamme bongasin Clasulta kivoja kaapin kahvoja, jotka oli ihan pakko kotiuttaa, vaikka niille ei sinänsä tarvetta ollutkaan. Eli vaihdoimpa sitten Expeditin vetolaatikoihin ja kaappeihin nupit. Taalla kesti hetki älytä, kun ne ovat niin huomaamattomat – no ihmekös, mustaa mustalla. Rakastan tällaisia huomaamattomia pikkuisia yksityiskohtia.

 
Ihan ensimmäistä kertaa ikinä oma työ on päässyt omalle seinälle kehystettynä! Tavoitteena olisi saada enemmänkin omia töitä seinälle, mutta tämän lisäksi ei ole tullut tehtyä sellaisia, mitä haluan oikeasti katsella päivästä toiseen.


Ostin makkariin vielä valkoisen vaihtopäiväpeiton, jonka olisi tarkoitus saada hieman maalia tai kangasväriä pintaansa ennen sängylle päätymistä. Isot puhtaat valkoiset pinnat (seinien lisäksi) kun eivät oikein ole minua. Ja lisäksi, valkoinen tasainen pinta + mahdollinen kissan oksennus... Eeeee-ei.

Lampusta en älynnyt ottaa kuvaa, mutta se on edelleen sama punainen, jonka tein joskus. Toimii mielestäni hyvin noiden punaisten laatikoiden kanssa ja sitoo kämppää yhteen värillään ja retrohtavuudellaan.

Seuraavaksi vuorossa keittiö. Sieltä pitää raivata vapun jäljet vaan ensin pois. :D


In English:

Home decor post for a change. I was supposed to get this out sooner but I had that little break from blogging and wanted to wait till we got the pictures up on the walls. 
A lot of new stuff has found its way here, which shouldn't come as a surprise to anyone for I spend most of my time at home and want to make it as cosy and alterable as possible. Click here to see how our apartment looked a year ago. 
The home decor post comes in ~4 parts, so that it would be easier to read. In this first part I'll show our bedroom, which is my favourite room for its clean and dark aesthetics. It's the most me, so Taa's hand print doesn't really show there. 
There aren't a lot of furniture in our bedroom. Only a bed, some furniture for the cat (one of which acts as an nightstand) and a bookshelf. Besides books, the shelf has become a place for my curiosities, like the not-so-pretty taxidermy rat that I made couple of years ago. Which btw has finally gotten itself a scenery! While making the diorama, I realised how much I enjoy these kinds of projects. 
Other people have been framing my drawings and paintings for ages but this is the first time I have ever framed my own work and put it on my wall! For a long time my goal has been to get more of my pictures framed, but I haven't made any (besides this one) that I'd stand to look at every day.
I also bought a new cover for our bed. It is white and waiting for some paint before it gets on our bed. Plain white surfaces aren't really me and are very risky when you have a cat who has a tendency to puke on soft surfaces. 
The ceiling lamp didn't show on any of the pictures but it is the same red one that was there before. It goes well with the red boxes on our shelf and really brings together this room with the others with its colour and that retro vibe it has. 
Next: the kitchen.